Nuorten Ääni -toimitus

Presidenttiehdokkaat Nuorten Ääni -toimituksen tentissä

2012-01-09T15:19:00.001+02:00

Kaikki ovat nähneet presidenttiehdokkaita televisiossa kengät kiillotettuina puhumassa vakavalla äänellä pitkiä sanoja. Mutta osaako joku kuvitella Paavo Väyrystä musisoimassa hippikommuunissa? Tai Eva Biaudet'a maalaamassa graffiteja?

Katso insertit ja lue lisää Ylen vaalisivuilta >>

Vuoden ensimmäinen kokous – tervetuloa mukaan!

2012-01-09T14:44:00.003+02:00

Haluatko vaikuttaa siihen, mistä mediassa puhutaan? Tervetuloa mukaan Nuorten Ääni -toimitukseen!

Toimituksessa pääset nostamaan esille sinulle tärkeitä asioita Suomen suurimmissa medioissa ja vaikuttamaan suuren yleisön mielipiteisiin. Samalla opit mm. kuvaamista, haastattelemista ja kirjoittamista – ja tutustut uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin! Etukäteen ei tarvitse osata mitään.

Vuoden 2012 ensimmäinen kokous pidetään maanantaina 16.1. klo 17–19. Paikka on toimintakeskus Happi. Kokouksia pidetään joka viikko ja mukaan voi tulla myöhemminkin.

Lue lisää tiedotteesta.

PS. Juttuarkistosta näet, mitä olemme tehneet aikaisemmin. Voit myös kysyä lisää.

Kuinka luonnistui grafftinteko pressaehdokkailta?

2011-12-18T17:29:00.007+02:00

Insertissämme käsitellään Eva Biaudetia ja Timo Soinia erilaisina arvojohtajina. Veimme heidät maalaamaan graffitit utopia-Suomestaan.

Soini ei aluksi halunnut suostua juttuun ollenkaan, piirtäminen kuulosti hänestä epämukavalta. Graffitin teko ei tunnetusti kuulu Soini julkisuuskuvaan. Aluksi toimittajan olisi pitänyt maalata Timpan puolesta, mutta kuvaushetkellä Soini yllättikin meidät ja maalasi aivan itse. Vänkääminen oli kerrankin oikea tapa saada tahtonsa läpi.

Biaudet oli aivan innoissaan annetusta tehtävästä. Häntä varten täytyi hakea varastosta lisää erivärisiä maaleja, koska hänkään ei olisi suostunut muuten maalaamaan. "Haluan käyttää mahdollisimman paljon värejä, en mä suostu!"

Insertti herätti ajatuksen: viekö Biaudet Paavo Arhinmäen "graffitiministeri" -tittelin?

Yllättäen onnistuimmekin löytämään niin erilaisille ehdokkaille yhteisen sävelen. Koko kansan Muumimamma Tarja Halonen on lopettamassa presidentinuraansa, joten selvitimme mitä muumeja Mäntyniemeen seuraavana muuttaisi.

Jos ehdokkaat olisivat Muumilaaksosta, olisivat he kuulemma pariskunta: Muumipappa ja Muumimamma.

Katso juttu Yle Areenasta!

Vaarallisia tilanteita ja rastoja

2011-12-12T02:58:00.002+02:00

Ehdokkaat epämukavuusalueella - A-studio

Juttusarjan ensimmäisessa insertissä ryhmämme haastatteli presidenttiehdokkaista Paavo Väyrystä ja Sauli Niinistöä. Halusimme viedä ehdokkaat epämukavuusalueilleen, joten laitoimme Väyrysen soittamaan djembe-rumpuja kommuunissa ja Niinistön potkimaan jalkapalloa maahanmuuttajajoukkueen kanssa. Molemmat osasivat kuitenkin sopeutua yllättävän hyvin odottamattomiin tilanteisiin, oli se sitten jammailua tai yllättävä isku pallosta päähän.

Valitsimme aiheeksemme maahanmuuton, koska se kosketti jokaista ryhmästämme jollain tavalla. Kaikkein antoisinta olivatkin pitkät keskutelut aiheesta. Ideointiprosessimme oli suurimmaksi osin levotonta ideoiden heittelyä, joka osoittautui hyväksi tavaksi saada uusia näkökulmia aiheeseen.
Jutun tekeminen ei kuitenkaan ollut mutkatonta. Alkuperäinen jalkapallojoukkue perui treeninsä pari päivää ennen haastattelua, ja vaikka lähdimme kuvauksiin tarkat suunnitelmat mukana huomasimme, että helpointa oli vaan antaa asioiden tapahtua.

Katso insertti tästä!

Kosmopoliittikin voi leikkiä lumella

2011-12-08T14:43:00.008+02:00

Kun olimme pitäneet viikottaisen mielipidemittaukseni, tiesin heti, että tosta mä tahdon kirjottaa. Olisi ollut niin paljon sanottavaa, että onneksi aika oli rajattu.

Lähdin ensin miettimään kehikkoa veteraanin, ja myöhemmin isänmaallisen maahanmuuttajan ympärille. Se suunnitelma murtui, kun tajusin, että tahdon kirjoittaa jutun, jossa vihdoin mietitään isänmaallisuutta tekemättä niin suurta eroa meidän ja muiden välille. Tässä aiheessa eniten kiinnostivat nuoret ja isänmaallisia nuoria on erilaisia, vaikka olisivatkin "alkuperäisiä" suomalaisia.

Isänmaallinen nuori oli melko helppo löytää. Selailin netissä isänmaallisia (Huom! Ei rasistisia!) sivustoja ja lopulta päädyin Suomalaisuuden Liittoon. Liiton sivuilta löytyi mainos: "Tilaa kirja!
Itämaasta itsenäisyyteen - suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde". Otsikko on paitsi epälooginen, myös juuri sitä, mitä etsin.

Epäisänmaallisen nuoren löytäminen olikin sitten vaikeampaa. Kukaan Tukholmasta, matkanjärjestäjistä saatika tuttavista (jne. jne.) ei tahtonut myöntää olevansa epäisänmaallinen. Juuri, kun olin lieventämässä kriteereitäni haastateltavalle, viimeinen oljenkorteni, tutun tuttu suostui. Hypin innosta Hapen ruisleivän tuoksuisilla käytävillä.

Juttu on ensimmäinen, jonka olen NÄTissä kirjoittanut. Siksi olikin vähän outoa tajuta, että hetken päästä minulla oli kotona yhteensä lähes tunti kivikautiselle nauhurille äänitettyä puhetta. Kun kuuntelin ne uudestaan kipakat kannat ja ylpeys isänmaasta löytyivät.
Kirjoitin ensimmäisen version jutusta.

"Lyhyempi, pidempi, omakohtaisempi, kipakampi, virallisempi, rennompi ..."
Äärilaitojen jälkeen minulla oli vihdoin juttu Jaakosta ja Hetasta.

Sain jatkaa mielipidemittausta jutussani. Harvoin voi puhua niin suoraan Hetan ja Jaakon kaltaisille ihmisille kuin haastattelussa. Isänmaallinen perussuomalainen on vahvasti omaa mieltään, mutta arvostaa myös (omassa maassaan pysyviä) muita kulttuureita. Kosmopoliittikin syö Fazerin suklaata ja leikkii lumella!

Oli mahtavaa, kaikista käänteistä huolimatta tehdä tämä juttu. Oma isänmaallisuuskuvani sai uuden värin pintaan ja lukijatkin toivottavasti heräävät nuorten isänmaallisuuden vaikeuteen. Millainen itse olet, isänmaallinen vai kosmopoliitti? Uskallatko sanoa sen ääneen?

Helmi Rantala

Lue juttu tästä!

Outoa mainontaa

2011-12-05T16:16:00.012+02:00

"Rautatinetori nurmikoksi? " Valtavaa kuvanmuokkausta, jossa Rautatientorin päälle oli piirretty virheää tekstiä ei voinut olla huomaamatta. Isot nuorisoasiainkeskuksen mainoskyltit Ruuti.net vaikuttamisohjelmasta valtasivat Helsingin metroasemat. Kiinnitin heti huomioni täysin absurdiin ja toteuttamiskelvottomaan ideaan, jota nuorille markkinoitiin mainosten avulla. Miksi meidän halutaan antavan järjettömiä ja jopa mahdottomia ideoita Helsingin kaupungille?

Lähdin selvittämään asiaa. Juttu otti nopeasti tuulta alleen ja valmis juttu ilmestyi Miksi?-palstalle Helsingin Sanomiin jo viikon sisällä.

Heta Lampinen

Lue juttu tästä!

Julkinen sana vieraili toimituksessa

2011-11-16T12:25:00.001+02:00

"Tiedotusvälineet niputtavat kovin helposti nuoret yhteen ja samaan muottiin. Nuoriso esitetään esimerkiksi metelöinnillään muita häiritsevänä joukkiona. Tai nuoret kuvataan yhteiskunnallisuutta karttaviksi, lähinnä musiikkivideoista ja BB-talon tapahtumista kiinnostuneiksi vapaamatkustajiksi. Stereotypia saa kyytiä Pääkaupunkiseudun Nuorten ääni –toimituksessa, jossa 15 -21-vuotiaat innokkaat ja asioita seuraavat kansalaiset tarttuvat ajankohtaisiin asioihin ja luovat mediasisältöjä itse."

Ylen radiotoimittaja Päivi Leino vieraili Nuorten Ääni -toimituksen kokouksessa viime viikolla. Vierailun pohjalta syntyi puolen tunnin mittainen reportaasi, joka esitettiin Yle Radio 1:n Julkinen sana -ohjelmassa 10.11.2011.

Reportaasissa seurataan toimituskokousta ja inserttiryhmien toimintaa. Lisäksi haastatellaan toimituksen sanavalmiita, fiksuja ja hienoja jäseniä!

Ohjelman voi kuunnella Yle Areenassa.

Viron naiskirjailijat ovat ahtaalla

2011-11-07T15:33:00.005+02:00

Istuin eräänä talvi-iltana Rikhardinkadun kirjastossa kuuntelemassa kirjailijaäitien mietteitä kirjoittamisen ja äitiyden haasteista. Tapasin tuolloin ensimmäistä kertaa runoilija Kätlin Kaldmaan, jonka kokemukset olivat vavahduttavia. Toisin kuin suomalaiset kollegansa hänet oli pakotettu valitsemaan kirjailijuuden ja äitiyden väliltä.

Kätlinin kartomus toi päivänvaloon pienen siivun siitä epätasa-arvosta sukupuolten välillä, joka Virossa vallitsee. En löytänyt aiheesta oikeastaan juurikaan taustatietoa. Tiedustelin myös Tuglas-seuran puheenjohtajalta Anu Laitilalta asiasta, mutta hän kehotti kääntymään suoraan kirjailijoiden puoleen. Hänelläkään ei tuolloin ollut selvää käsitystä sukupuolten tasa-arvosta, erityisesti kirjailijoiden, Virossa.

Tapasin Tallinassa Kätlin Kaldmaan ja Kärt Hellerman. Hellermaa pidetään Virossa pitkäaikaisimpana feministisenä kirjailijana. Jutussa hän edusti vanhempaa sukupolvea. Sähköpostitse haastattelin myös voimakkaana naisena pidettyä runoilija Elo Viidingiä.

Ennen jutun julkaisua olin hieman huolissani siitä, etten saata haastateltaviani häirinnän kohteeksi, sillä eihän minulla ollut omakohtaista kokemusta siitä, kuinka arkoja asioita tasa-arvoseikat loppujen lopuksi Virossa ovatkaan. Jälkikäteen kuulinkin, että juttu oli Virossa herättänyt närkästystä ja johtanut sananvapausjärjestön johtokunnan jäsenen eroamiseen.

Juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa Helsingin kirjamessujen 2011 aikaan, sillä Viro oli messujen teemamaa.

Anniina Rintala

Lue juttu täältä!

Tästä pitäisi puhua!

2011-09-23T11:34:00.001+03:00

Mitä yhteiskunnallisia ongelmia nuoret pitävät tärkeinä? Mistä ei puhuta riittävästi? Mihin keskusteluihin nuoret haluaisivat päästä enemmän mukaan? Nuorten Ääni -toimituksen "Tästä pitäisi puhua"-julkaisu esittelee toimituksen lehtijuttujen, tv-ohjelmien ja blogikirjoitusten esille nostamia aiheita vuosilta 2006-2011.

Julkaisu koostuu kirjasta ja videokoosteesta. Kaikki esitellyt jutut ovat nuorten tekemiä ja ne on julkaistu Helsingin Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä ja Ylen kanavilla. Lisäksi kirjassa esitellään Nuorten Ääni -toimituksen historiaa, jäseniä ja työskentelytapoja.

Julkaisun on tilannut edellisen hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Materiaalia käytetään apuna, kun tulevaa nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa valmistellaan.

Julkaisun sisällön valitsi toimituksen jäsenistä koostuva ryhmä. Työskentelyä ohjasivat Nuorten Ääni -toimituksen työntekijät ja muut tarvittavat resurssit saatiin nuorisoasiainkeskukselta.

Tutustu Tästä pitäisi puhua -kirjaan (PDF, 15 Mt)
Katso videokooste (30 min)

Toiminta jatkuu taas!

2011-08-15T15:56:00.007+03:00

Nuorten Ääni -toimituksen toiminta jatkuu taas! Tervetuloa tutustumaan toimintaan ja tekemään yhä freshimpää mediaa 29.8. klo 17-19 toimintakeskus Happeen osoitteeseen Sörnäisten rantatie 31. Toimituksen tilat sijaitsevat Hapen neljännessä kerroksessa, ja paikalle löydät helpoiten Sörnäisten tai Kalasataman metroasemalta.

Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen media- ja demokratiakasvatushanke. Nuorten aloitteesta perustettu toimitus tarjoaa 13–19-vuotiaille nuorille mahdollisuuden osallistua median tekemiseen. Pääyhteistyökumppaneitamme ovat Helsingin Sanomat, Yleisradio ja Suomen Kuvalehti.

Nostamme lehtijuttujen, blogikirjoitusten ja televisio-ohjelmien avulla esille yhteiskunnallisia asioita, jotka nuoret kokevat tärkeiksi. Toimituksen jutut on julkaistu valtamedioissa näkyvällä paikalla. Esimerkkejä löytyy tästä blogista.

Toimintamme perustuu nuorten osallisuuteen ja siihen, että he tekevät itse kaiken alusta loppuun. Esimerkiksi toimituksen kokouksissa paikalla on aina hankkeen aikuinen työntekijä, mutta puhetta vetävät nuoret puheenjohtajat, jotka valitaan puolen vuoden välein järjestettävissä vaaleissa.

Toimitukseen ovat tervetulleita kaikki nuoret taitoihin katsomatta. Aikuisten ammattitaitoisten ohjaajien opastuksella kuka tahansa voi kirjoittaa lehtiartikkelin tai tehdä yhteiskunnallisen videon. Tärkeintä on innostus ja hyvä asenne!

Tulostettavan tiedotteen saat tästä.

Laman lapset

2011-08-10T18:25:00.003+03:00

”Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siks oli outoo, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissulla. Vasta vanhempana mä tajusin, että lelut eivät ole satojen markkojen arvoisia - meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa."

Eräässä toimituskokouksessa käsittelimme havaintokierroksella köyhyyttä. Köyhyys on iso ongelma, eikä ole aina itsestään selvää, että on varaa ruokaan, omakotitaloon, uusiin vaatteisiin ja kalliisiin harrastuksiin. Keskustelu kääntyi lamaan ja konkursseihin. Huomasimme Silja Uusikankaan kanssa, että meillä oli samanlainen tausta: olimme molemmat perheistä, joissa isä oli tehnyt konkurssin pari vuotta ennen syntymäämme. Emme varsinaisesti koskaan ole kärsineet nälästä, mutta lapsen näkökulmasta on ikävää kun ei olekaan karkkipäivää.

Insertissämme käsittelemme lamaa ja konkurssia lapsen ja perheiden näkökulmasta. Haluamme avata ihmisille hieman, kuinka oman yrityksen kaatuminen näkyy ja kuinka sen vaikutukset ulottuvat monien vuosien päähän.

Insertti esitetään Yle TV 1 -kanavalla A-Studiossa keskiviikkona 10.8 kello 21.05 alkaen.
Ohjelman löydät myös Yle Areenasta TV-esityksen jälkeen!
http://areena.yle.fi/

Toimittajat: Daniela Hassinen, Silja Uusikangas
Kuvaaja: Nelli Kampman

Nuoret saavat kannabista helposti

2011-07-13T18:24:00.000+03:00

”Jokainen nuori tuntee jonkun, joka pystyy hankkimaan hänelle kannabista.”
Tätä väitettä toimittaja Ina Mikkola lähti tutkimaan huomatessaan, kuinka moni tuttu ja tuntematon polttaa pilveä. Kannabiksen saamisen siis täytyy olla helppoa.

Nuoret eivät välttämättä matkusta Amsterdamiin katsomaan turistikohteita, vaan polttamaan pilveä. Toisaalta ei tarvitse lähteä edes niin kauas, sillä ysiluokkalainen voi saada kannabista Suomessa t...unnin varoitusajalla. Joskus alaikäiselle kannabiksen hankkiminen on jopa helpompaa kuin alkoholin.

Mikkola haastattelee A-Studion jutussa kannabiksen käyttäjiä ja myyjiä, sekä käy vierailulla kasvattajan luona. Kannabiksen polttajat eivät näe tietynlaista käyttöä haitallisena, mutta tunnustavat myös käyttöön ja myymiseen liittyvät ongelmat. Jutussa selviää, miksi pilven saaminen sitten on niin helppoa ja kuinka kannabiksen jakeluverkosto toimii?

Toimittaja: Ina Mikkola
Taustatoimittaja: Maxim Moshnyakov
Kuvaaja: Omar Fasolah

Linnanmäki käyttää hyväkseen nuorten tietämättömyyttä

2011-06-29T12:26:00.003+03:00

Linnanmäki kesätyöpaikkana kuulostaa joka nuoren unelmalta. Koko kesä ulkona, rajaton pääsy laitteisiin ja paljon samanikäisiä työkavereita. Ja kukapa ei haluaisi päästä kertomaan työskentelevänsä Lintsillä ja vielä Lasten päivän säätiön nimissä!

Linnanmäeltä löytyy myös varjopuolensa: toimittajamme Rosa Kettumäki kuuli pinnan alla riehuvista huhuista, joiden mukaan Linnanmäki ei olekaan niin mahtava paikka työskennellä kuin ensi...silmäyksellä voisi olettaa.

Kettumäki sekä inserttiryhmän muut jäsenet Stella Vellendi ja Heta Lampinen lähtivät selvittämään, pitävätkö huhut paikkaansa.

Linnanmäen työntekijöitä oli kuitenkin erittäin vaikea saada kommentoimaan, koska puisto mm. kieltää työntekijöiltään medialle puhumisen. Lopulta kaksi vanhaa työntekijää suostuivat puhumaan entisestä työpaikastaan.

Toimitusjohtaja Risto Räikkösen vastausta väitteisiin ei saatu aivan toivotulla tavalla. Ensimmäinen vaikea kysymys sai Räikkösen kävelemään ulos haastattelusta. Räikkönen suostui kuitenkin uuteen yritykseen, joka ei kuitenkaan sujunut aivan toivotulla tavalla...

OHJELMA LÖYTYY MYÖS YLE AREENASTA TV-ESITYKSEN JÄLKEEN! http://areena.yle.fi/

Toimittaja: Rosa Kettumäki
Taustatoimittaja: Heta Lampinen
Kuvaaja: Stella Vellendi

Veparista hälytysosastoon

2011-06-10T11:44:00.002+03:00

Haastattelin nuorta vapaapalokuntalaista Niko Kiiskiä Hesarin vapaaehtoistyöjuttusarjaamme. Kiiski kertoi harjoituksista, leireistä ja kilpailuista varovaisen innostuneena seitsemän vuoden kokemuksellaan. Oli hienoa kuulla, että VPK:ssa ei tarvitakaan huippukuntoisia supermiehiä, vaan peruskuntotaso riittää.

Valitsin VPK:n sillä en ollut tarkemmin perehtynyt siihen, mutta se oli kuitenkin kavereiden kautta tuttu aihe. Mielestäni oli tärkeää saada juttusarjaan mukaan joku niinkin perinteistä vapaaehtoistyötä harjoittava.

Lue juttu tästä!

Maija Koivistoinen

Merkkivaatteet kirpparilla

2011-06-10T11:37:00.002+03:00

Toimituksessa mukana oleva Nadja Fasolah huomasi monilla kirppairireissuillaan, että halpojen markettivaatteiden joukosta löytyy myös arvokkaampaa tavaraa. Tästä lähti idea tehdä juttu merkkivaatteista kirpputorilla. Nadja halusi jonkun kaverikseen juttua tekemään ja itsekin kirppareista innostuneena koin asian kovin mielenkiintoiseksi.

Ensin kiertelimme kirpputoreilla ja lähetystoreilla ja listasimme erilaisia merkkivaatteita. Toisella tiedusteluretkellämme haastattelimme Hakanimen UFF:n sekä Sörnäisten Fidan myymälänhoitajaa. Heidän kommenteistaan saimme hyvän pohjan jutun kirjoittamiseen, sillä saimme tietää useita syitä merkkivaatteiden kierrätykseen päätymisestä. Haastattelimme myös kahta aktiivikirppistelijää. Mielipiteet erosivat kovasti toisistaan: Saanan mielestä merkkivaatteet saavat maksaa vielä kirpputorillakin enemmän kun taas Anna sanoi, että merkkivaatteita on pidetty siinä missä muitakin vaatteita, joten hinnoittelunkin pitäisi olla sama.

Aloimme kirjoittaa juttua ja se lähetettiin Hesariin. Ensimmäistä juttua kirjottaneille tehtävä ei ollut ihan helppo - esimerksi minä en ollut kirjoittanut aiemmin oikein muita asiatekstejä kuin esitelmiä kouluun. Esitelmät ja lehtijutut poikkeavat aika paljon toisistaan, joten meillä ei ollut oikein edes tietoa, että minkälaista juttua halutaan.
Hesarilta tuli pyyntö, että jotain asiantuntijaa pitäisi haastatella. Yritimme etsiä sopivaa, mutta merkkivaatteista kirpputoreilla tietäviä ihmisiä ei löydy kovin paljon. Tässä vaiheessa jutun kirjoitus jäi taka-alalle muiden kiireiden painaessa. Monta kuukautta vierähti ja marraskuussa aloitettu juttu ei vain ottanut valmistuakseen. Nyt kevään lopulla juttu päätettiin saattaa julkaisukuntoon ja yli puolen vuoden uurastus saatiin päätökseen.

Lue juttuarkistosta, mitä kaikkea saimme selville merkkivaatteista kirppareilla.

Maija Koivistoinen

Juttusarjan esittely

2011-06-10T11:32:00.003+03:00

Vapaaehtoistyön teemavuoden kunniaksi Nuorten Ääni -toimitus toteutti Helsingin Sanomiin juttusarjan ihmisistä, jotka tekevät palkatta työtä yhteisen hyvän eteen.

Hyvän mielen vuoksi -sarjassa esiteltiin kaikkiaan kuusi vapaaehtoistyön tekijää. Osa heistä toimii järjestöjen suojissa, osa tekee työtä ilman virallista taustaorganisaatiota. Haastateltavat valittiin toimituksen ehdotusten pohjalta yhteistyössä Helsingin Sanomien toimittajan kanssa.

Juttusarjaa työstettiin tammi-huhtikuussa 2011 ja jutut julkaistiin Helsingin Sanomissa kevään aikana. Suurin osa kirjoittajista on ensikertalaisia, mitä tuskin lopputuloksesta arvaa.

Oppilaat: ruoka ei pidä kylläisenä

2011-05-26T23:42:00.003+03:00

Kun viime syksynä siirryin syömään koulussa pääasiassa kasvisruokaa, huomasin olevani ruokailun jälkeen väsynyt, eikä jaksu meinannut riittää koulupäivän loppuun asti millään. Kiinnostuksesta aloin tutkia ruokalan edessä esille pantua kirjasta, jossa kerrotaan, kuinka paljon eri ravintoaineita vaikkapa proteiineja pääruoka sisältää. Tyrmistyin luvuista, jotka näyttivät naurettavilta. Kuinka sellaisilla määrillä pitäisi jaksaa koko pitkä päivä? Ja miksi liharuoka sisälsi proteiineja samana päivänä yli kymmenen kertaa niin paljon kuin kasvisruoka? Oma jaksaminen korjaantui, kun kiinnitin kotona syömääni ruokaan enemmän huomiota ja kiskoin raejuustoa kaksin käsin.

Lähdin selvittämään kouluruokakriteereitä ja yleisiä ravitsemussuosituksia tarkemmin. Ennen kuin olin saanut edes taustamateriaalia kerätyksi, Helsingin opetusviraston ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki otti minuun yhteyttä. Kuuntelin pitkän tovin, kun Rintamäki selitti minulle kouluruokaan liittyvistä määräyksistä ja suunnittelusta. Sanoin ottavani häneen yhteyttä seuraavan kerran haastattelujani tehdessäni. Kun haastattelujen aika tuli, kuuntelin saman litanian uudelleen. Minulle kerrottiin haastattelun aikana turhan monta kertaa, kuinka kouluruoka suunnitellaan, vaikka se ei ollut vastaus yhteenkään kysymyksistäni.

Kävin tekemässä haastatteluja myös Alppilan lukiossa. Tarkoitukseni oli haastatella oppilaita ja keittäjää. Ilmoitin vierailustani koulun rehtorille ja pian sainkin meiliä Palmiasta. Siellä haluttiin tarkistaa kysymykset, jotka aioin kysyä koulun keittäjältä. Myöhemmin vierailun jälkeen huomasin myös sähköpostin, jossa tiedusteltiin, milloin olin menossa käymään koululla, sillä jonkun Palmiasta pitäisi tulla mukaan seuraamaan haastatteluja.

Kaiken vahtimisen ja asioiden jankkaamisen lisäksi minulle sanottiin Palmiassa, että valmis juttu pitää lähettää Jaana Kujalalle Palmiaan ja Airi Rintamäelle Helsingin opetusvirastoon. En voinut olla ihmettelemättä, että jos kaikki asiat ovat heidän mukaan hyvin, niin miksi jutustani oltiin huolissaan ja juttua haluttiin vahtia niin tarkkaan?

Lue juttu tästä

Daniela Hassinen

Miten eläkepommi vaikuttaa nuoriin?

2011-04-12T23:37:00.013+03:00

Minulle on ollut pitkän aikaa epäselvää, mikä tämä politiikan kuuma puheenaihe oikein on - mikä eläkepommi? Halusin saada selville, mikä se on ja miten se minun elämääni vaikuttaa. Mutta sepä ei ollutkaan aivan yksinkertaista. Internetti oli täynnä ristiriitaista tietoa ja mielipiteitä. Myös monet poliitikot ja asiantuntijat, joiden kanssa puhuin, olivat toistensa kanssa eri mieltä. Niin kuin myös eduskuntavaaliehdokas ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki (SDP) ja VATTin eläkkeellä oleva tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen. Monesta asiasta syntyi haastattelun aikana kiistaa ja erimielisyyttä. Milloin toinen sai nuoret pelkäämään tulevaisuutta ja milloin toinen ei nähnyt ilmiselviä faktoja.

Muiltakin osin tuntui, että joku ei nyt halua minun tietävän tästä aiheesta yhtään enempää. Kun kuvasimme inserttiä ensimmäisen kerran, ei oikein mikään tuntunut menevän putkeen. Kuvauspaikka ei ollut sellainen kuin olimme luulleet puheluiden perusteella ja kuvausaikatauluissa oli sattunut väärinymmärryksiä. Niinpä jouduimme aika vahvasti improvisoimaan.

Pahin tuli kohdalle kuitenkin vasta toimituksessa, kun katsoimme inserttiä läpi. Äänet eivät kuuluneet kunnolla. Tilanne oli niin paha, että jouduimme kuvaamaan uudelleen. Toinen kuvauspäivä ei ollut helppo järjestää, aikataulujen sovittaminen yhteen oli haastateltavien kanssa erittäin hankalaa.

Jotain positiivista löytyy jokaisesta kämmistäkin, sillä toisella kerralla olimme paljon viisaampia ja virheistämme oppineita. Kuvauspaikka ei ollut enää ongelma, kun osasimme varautua olosuhteisiin kuten meluun.

Miten eläkepommi sitten vaikuttaa nuoriin? Sen, ja monta muuta asiaa, mitä selvisi eläkepommista, saat tietää katsomalla A-studion, joka esitettiin keskiviikkona 13.4. klo 21.05. Löydät ohjelman Yle Areenasta.

Nea-Maria Törmänen

Viraston ääni vai nuorten ääni?

2011-04-04T20:46:00.007+03:00

Viime keväänä nuorisotoimenjohtaja Lasse Siurala perusti työryhmän selvittämään nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamista Helsingissä. Nuorille luvattiin, että heidän kantansa ja mielipiteensä otetaan huomioon uutta mallia kehittäessä. Toisin kuitenkin kävi. Vaikka nuoret kannattivatkin nuorisovaltuuston perustamista Helsinkiin, on Siuralan ja hänen työryhmänsä kanta ehdoton: nuorisovaltuusto ei toimi - Helsinkiin tarvitaan nuorisofoorumi.

Tarkoituksenani oli kirjoittaa uutinen koko sekamelskasta. Järjestöt, joilta pyydettiin lausuntoja vaikuttamismallista, ilmoittivat vastaanottaneensa joulun loma-aikana puolueellista taustamateriaalia. Siurala väitti minulle useampaan otteeseen, että "mitään dataa siitä, että suurin osa nuorista olisi kannattanut nimenomaan vaaleilla valittavaa nuorisovaltuustoa ei ole" - toista väittivät Nuorisoasiainkeskuksen pöytäkirjat Avoimista Foorumeista. Nuoret kertoivat, että heille oli valehdeltu. Kaikki syyttivät toisiaan.

Juttuuni oli syntymässä terävä kärki, kunnes myös Nuorten Ääni -toimituksen takana oleva Nuorisoasiainkeskus hoksasi virheensä. Siurala "korjasi kantansa" ja vaati omien sitaattiensa muuttamista. Virasto asetti omat tavoitteensa journalistisen etiikan edelle, ja tunsin olevani vaikeassa tilanteessa. Sitaatti oli kuitenkin otettu Helsingin Sanomissa pois, kun juttua oli lyhennetty, enkä vaatinut sitä enää takaisin - viraston painostuksen vuoksi. Lopputulos on kärkensä menettänyt uutinen, jota seurasi tyly informaatio: nuorisolautakunta äänesti Siuralan foorumimallin puolesta - yksimielisesti.

Minua hävetti entistä enemmän, kun Helsingin Sanomat unohti painaa lehteen informaation siitä, että olen Nuorten Ääni -toimituksesta, joka on Nuorisoasiainkeskuksen hanke. Olisin halunnut kaikkien näkevän, että tämän uutisen takana on Nuorisoasiainkeskus, ja kyseisen viraston ääni kuuluu jutussa enemmän kuin nuorten ääni.

Saatiinpahan tämäkin silti päätökseen. Tästä aiheesta en usko enää kirjoittavani, mutta toivon taistelun edelleen jatkuvan.

Robert Sundman

Helsingin nuoret haluavat valtuuston
HS Kaupunki 27.1.2011 / Robert Sundman

Helsinki pohtii vallan antamista nuorille
HS Kaupunki 29.3.2010 / Robert Sundman ja Joonatan Malinen

Nuoret vaativat enemmän valtaa Helsingin päätöksenteossa
HS Kaupunki 7.12.2007 / Ina Mikkola

Maahanmuuttajien kotouttaminen - Kevinin tarina

2011-03-28T10:05:00.014+03:00

Maahanmuutto on viimeisen 20 vuoden ajan ollut tulenarka keskustelun aihe niin mediassa, politiikassa kuin kotisohvillakin. Yhdeksi tärkeimmäksi teemaksi tähän liittyen on viimeaikoina noussut maahanmuuttajien kotouttaminen. Miten se pitäisi käytännössä toteuttaa? Ovatko Suomessa asuvat maahanmuuttajat kotoutuneet tarpeeksi hyvin? Suomalaiset ovat vääntäneet tästä kättä jo niin pitkään, että halusimme antaa itse "keskustelun kohteelle" - maahanmuuttajanuorelle itselleen puheenvuoron.

Kevin Tandu, 17, on sopeutunut Suomeen harrastustensa ja oman aktiivisuutensa ansioista. Tässä Katariina Ahon, Roosa Kuusiston ja Arttu Korpelan tekemässä insertissä hän kertoo näkemyksiään kotouttamisesta ja muistelee samalla omia kokemuksiaan Suomeen tulosta.

Juttu esitettiin YLE TV1:n A-Studiossa 30.3. Sen voi katsoa Areenasta.

Victoria haluaisi nuorten ääntä Ruotsinkin mediaan

2011-03-27T20:31:00.010+03:00

Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel kävivät Suomessa ensimmäisellä yhteisellä valtiovierailullaan Suomessa 2.11.2010. Yhtenä vierailukohteista oli toimintakeskus Happi, jossa Nuorten Ääni –toimitus pääsi esittelemään toimintaansa kruununprinsessalle ja prinssille. Lisäksi toimitus pääsi esittämään kruununprinsessa Victorialle yhden kysymyksen. Lue Helsingin Sanomien artikkelista ja kommentista, millaisista vaikuttamiseen liittyvistä asioista kruununprinsessa Victoria oli nuorempana kiinnostunut sekä minkälaisia tunnelmia valtiovierailu sai aikaan toimintakeskus Hapessa.

Nea-Maria Törmänen ja Robert Sundman

Toimituksen kevätkausi alkaa!

2011-01-10T11:36:00.001+02:00

Nuorten Ääni -toimituksen toiminta jatkuu taas! Tervetuloa tutustumaan toimintaan ja tekemään yhä freshimpää mediaa 17.1. klo 17-19 toimintakeskus Happeen osoitteeseen Sörnäisten rantatie 31. Toimituksen tilat sijaitsevat Hapen neljännessä kerroksessa, ja paikalle löydät helpoiten Sörnäisten tai Kalasataman metroasemalta.

Nyt kannattaa ehdottomasti tulla mukaan, sillä Nuorten Ääni -toimitus tarvitsee innokkaita vaikuttamishaluisia nuoria tekemään lehtijuttuja Helsingin Sanomiin ja inserttejä Ylen A-studioon. Ensimmäisessä kokouksessa mietitään asioita, joihin halutaan vaikuttaa ja joista tehdään juttuja. Jos et kuitenkaan ehdi 17. päivä, myöhemminkin voi tulla mukaan!

Miksi suklaa maksaa kalenterissa enemmän?

2010-12-09T17:39:00.008+02:00

Idea juttuun tuli, kun olimme pyhäinpäivänä Kampin K-marketissa. Jonot olivat hirveän pitkät, ja olimme juuri joulukalenterien kohdalla, ja juuri silloin jompikumpi meistä huomasi, että erään kalenterin kilohinta oli 90,94 euroa.

Ilmiö ei sinällään ollut uusi, koska pääsiäismunat maksavat jopa 60 euroa kilo. Mutta miksi kalenterit ovat kilohinnalta niin kalliita verrattuna konvehtirasioihin?

Kun asiaa lähdettiin selvittämään, niin juttu ei ollutkaan niin mustavalkoinen. Joulukalentereiden valmistus ei nimittäin ole samanlaista kuin konvehtirasioiden.

Lue juttu >>

Omar Fasolah

A-talk: Tämä ei ole mainos ja ohjelman insertit nyt netissä!

2010-11-12T09:33:00.010+02:00

A-talk-lähetyksen voit katsoa Ylen Elävästä arkistosta.

Ohjelmassa esitetyt insertit:

Mitä mainostajat tekevät saadakseen viestinsä läpi?
Jutussa vertaillaan perinteistä ja uudenlaista mainontaa. Miksi perinteisen sijaan päädytään uudempaan? Miten uudenlainen mainonta eroaa perinteisemmästä? Miksi mainostaja valitsee perinteisen tv-mainoksen sijaan tuotesijoittelun elokuvassa?
Toimittaja: Ina Mikkola
Katso video

Miten mainonnan sääntöjä ja lakeja kierretään?
Jutussa tutkitaan MTV3-kanavan Diili-ohjelman tuotesijoittelua. Esiintyykö ohjelmassa MTV3:n edustajan mielestä sopimatonta tuotesijoittelua? Entä mitä mieltä asiasta on kauppaoikeuden professori?
Toimittaja: Katariina Aho
Katso video

Mitä pitäisi tehdä medialukutaidon parantamiseksi?
Miten mainontaa käsitellään koulussa? Jutussa vieraillaan Puistolan peruskoulussa haastattelemassa opettajia ja oppilaita. Onko opetus nykyaikaista ja opetetaanko kouluissa uudenlaisesta mainonnasta?
Katso video

Lisämateriaalia, joka ei mahtunut itse ohjelmaan:

Onko tuotesijoittelu pahasta?
Nuorten Ääni-toimituksen toimittaja Ina Mikkola selvitti MTV3:n markkinointipäällikkö Ville Mantereelta miksi hän haluaa maikkarin ohjelmiin tuotesijoittelua. Miten katsoja esimerkiksi hyötyy tuotesijoittelusta?
Katso video

Osaavatko opettajat opettaa mainonnasta?
Nuorten Ääni -toimituksen toimittaja Marja Kuikka kävi Puistolan peruskoulussa kysymässä opettajilta, mitä he opettavat nuorille mainonnasta. Tunsivatko opettajat sanoja "tuotesijoittelu" tai "piilomainonta"? Entä uskovatko opettajat heidän opetuksellaan olleen vaikutusta oppilaisiin?
Katso video

Keskiviikon A-studio

2010-11-11T07:53:00.000+02:00

Nuorten Ääni -toimitusta esiteltiin eilisillan A-studiossa. Jos et ehtinyt television äärelle, katso juttu nyt tästä!

http://areena.yle.fi/ohjelma/6406e7d1c55404461de3e06b9cc73b0d

Näin tehtiin A-talk: Tämä ei ole mainos

2010-11-10T22:54:00.002+02:00

Torstai-iltana esitettävä Nuorten Ääni -toimituksen tv-spektaakkeli A-talk: Tämä ei ole mainos lähestyy h-hetkeään. Tässä kuvia ohjelmanteon eri vaiheista. Kaikki TV1:n ääreen klo 21:05!

A-talk: Tämä ei ole mainos - vieraat varmistuneet!

2010-11-09T20:17:00.001+02:00

Erkko Mannila on mainostoimisto PHS:n luova johtaja. Mannila sanoo, että mainostoimistot pyrkivät kiertämään mainonnan lakeja. Nuoret alkavat olla jo niin kriittisiä ja kasvaneet mediamaailmaan, että mediakasvatus tulee lähes itsestään.

Eve Vaasmaa on toimitusjohtaja Forma Publishing Groupissa, joka kustantaa muun muassa Trendi-lehteä. Vaasmaa on ollut 25 vuotta aikakauslehtialalla. Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että mainokset erottaa artikkeleista. Vaasmaa on huomannut ulkomaisissa sanomalehdissä kolumnin muotoon kirjoitettuja mainoksia, joista hänkään ei aina huomaa, että kyseessä on mainos. Hän ei kuitenkaan usko, että samanlainen mainos menisi Suomessa läpi, koska kuluttajat täällä ovat hyvin kriittisiä. Vaasmaan mielestä vastuu mediakasvatuksesta on ensisijaisesti kouluilla ja päiväkodeilla, mutta medialla itselläänkin on vastuuta.

Kimmo Jylhämö on Voima-lehden päätoimittaja vuodesta 2004. Voima-lehdessä esiintyy aina vastamainoksia, jotka ovat eräänlaisia mainoksia kritisoivia parodioita. Jylhämön mielestä saisi mainostaa kirjoja, elokuvia yms., mutta ei mitään materiaalista ja turhaa. Jylhämö väittää, että suomalaisilla on todella hyvä medialukutaito, sillä täällä luetaan monipuolisesti. Nuorilla on kuitenkin hänen mielestään huonompi medialukutaito kuin ennen, koska esimerkiksi internetissä ei osata enää tajuta kokonaisuutta.

Antti Pentikäinen on mediailmaisun opettaja Tikkurilan lukiossa. Hän on myös Mediakasvatuskeskus Metkan puheenjohtaja. Pentikäisen mielestä mainokset ovat hyödyllisiä ja informatiivisia. Hänen mielestään nuoret eivät kuitankaan aina tajua, että julkisuudesta maksetaan, esimerkiksi kun valitaan, mistä tehdään juttuja. Hän väittää, että medioissa ei puhuta mainonnasta, koska ne saavat itse pääasialliset tulonsa mainoksista.

A-talk: Tämä ei ole mainos - Juliste nyt valmis!

2010-10-29T15:47:00.002+03:00

Syksyn odotetuimman tv-produktion mainosjuliste on nyt valmistunut Photoshopin uumenista keskuuteemme. Lähiaikoina sitä tullaan näkemään toivottavasti mahdollisimman monissa koulussa, nuorisotaloissa ja muilla asiaan soveltuvilla seinillä. Pitäkää silmät auki ja muistakaa A-talk: Tämä ei ole mainos 11.11. TV1:ssä klo 21:05!

Julisteen suunnittelivat Jalmari Sarla ja Taru Tiililä.

YLE TV1:n A-talkissa Nuorten Ääni -toimituksen erikoisjakso

2010-10-26T15:51:00.001+03:00

Kokonaan nuorten toimittama erikoisjakso A-talk: Tämä ei ole mainos nähdään YLE TV1:ssä 11. marraskuuta klo 21.05. Luvassa on ensimmäistä kertaa perinpohjaista keskustelua uudenlaisesta mainonnasta.

Mainostajille eivät perinteiset keinot enää riitä. Yleistynyt tuotesijoittelu sekä teksti- ja piilomainonta hämärtävät käsitystä mainonnasta: Napapiirin sankarit -elokuvaa mainostetaan limonadipullon kyljessä ja samaan aikaan, kun eduskunnassa pohditaan alkoholilain tiukennusta, Lady Gagan musiikkivideossa komeilee punainen Campari-pullo. Naistenlehdissä mainoksia on joskus mahdotonta erottaa varsinaisista jutuista.

Oppilaat pitävät tärkeänä, että kouluissa opetettaisiin tunnistamaan kaikenlaiset mainokset, mutta todellisuudessa opetus keskittyy vanhanaikaiseen mainontaan. Opettajien ammattitaito ei riitä, ja mainontaa koskeva lainsäädäntökin laahaa perässä.

Nuorten Ääni -toimitus kysyy, pitäisikö kuluttajan suojautua mainostajien metkuilta. Keskustelemassa ovat mainonnan ammattilainen, nuorten lehden päätoimittaja, mediailmaisun opettaja ja mainoskriitikko.

Ohjelmaa on ollut tekemässä yli 20 13-20-vuotiasta nuorta. Suoran lähetyksen juontavat Anna Sojunen, 17, ja Melissa Heikkilä, 18.

"Kiinnostavinta ohjelman aiheessa on se, että uudenlainen mainonta vaikuttaa jokapäiväisessä elämässämme, vaikka me emme edes välttämättä tajua sitä", Melissa Heikkilä pohtii. Suoran lähetyksen juontaminen jännittää. "On pelottavaa ajatella, että kaikki työ kulminoituu lopulta suoritukseeni lähetyksessä."

Syksy ja uudet kujeet

2010-08-20T10:21:00.011+03:00

Nuorten Ääni -toimituksen toiminta jatkuu taas! Tervetuloa tutustumaan toimintaan ja tekemään yhä freshimpää mediaa 30.8. klo 17-19 toimintakeskus Happeen osoitteeseen Sörnäisten rantatie 31. Toimituksen tilat sijaitsevat Hapen neljännessä kerroksessa, ja paikalle löydät helpoiten Sörnäisten tai Kalasataman metroasemalta.

Nyt kannattaa ehdottomasti tulla mukaan, sillä Nuorten Ääni -toimitus tarvitsee innokkaita nuoria monenlaisiin tehtäviin. Syksyllä 2010 toimitus pääsee tekemään Yle TV1:lle kokonaisen keskusteluohjelman, jossa nuoret itse toimivat juontajina. Valitsemme itse myös aiheen ja vieraat. Ohjelma toteutetaan suorana lähetyksenä Ylen studiossa yhdessä ajankohtaisohjelmien henkilökunnan kanssa.

Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen media- ja demokratiakasvatushanke. Nuorten aloitteesta perustettu toimitus tarjoaa 13–19-vuotiaille nuorille mahdollisuuden osallistua median tekemiseen. Pääyhteistyökumppaneitamme ovat Helsingin Sanomat, Yleisradio ja Suomen Kuvalehti.

Nostamme lehtijuttujen, blogikirjoitusten ja televisio-ohjelmien avulla esille yhteiskunnallisia asioita, jotka nuoret kokevat tärkeiksi. Toimituksen jutut on julkaistu valtamedioissa näkyvällä paikalla. Esimerkkejä löytyy tästä blogista.

Toimintamme perustuu nuorten osallisuuteen ja siihen, että he tekevät itse kaiken alusta loppuun. Esimerkiksi toimituksen kokouksissa paikalla on aina hankkeen aikuinen työntekijä, mutta puhetta vetävät nuoret puheenjohtajat, jotka valitaan puolen vuoden välein järjestettävissä vaaleissa.

Toimitukseen ovat tervetulleita kaikki nuoret taitoihin katsomatta. Aikuisten ammattitaitoisten ohjaajien opastuksella kuka tahansa voi kirjoittaa lehtiartikkelin tai tehdä yhteiskunnallisen videon. Tärkeintä on innostus ja hyvä asenne!

Armeijasta sivariin

2010-07-06T12:01:00.007+03:00

Monet ikäiseni pojat pohtivat tällä hetkellä asepalvelusta. Tulisiko heidän valita varusmiespalvelus, aseeton palvelus vai siviilipalvelus? Vai kannattaisiko heidän kieltäytyä palveluksesta kokonaan tai hankkia vapautus? Sukupuoleni vuoksi minun ei ole koskaan pakko tehdä valintaa erilaisten palveluspaikkojen välillä. Aihe on kuitenkin mielestäni mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen, pohtivathan tuhannet nuoret miehet samoja kysymyksiä vuodesta toiseen. Sen lisäksi että he joutuvat pohtimaan omia arvovalintojaan, luo yhteiskunta ja heidän perheensä heille odotuksia ja vaatimuksia palvelukseen liittyen.

Nuorten Ääni -toimituksen A-Studiolle tuottamassa jutussa "Armeijasta Sivariin" kuullaan yhden nuoren miehen tarina. Samulin tarina alkaa armeijasta ja päättyy siviilipalvelukseen. Mitkä asiat johtivat palveluspaikan vaihtoon? Mitä Samuli itse ajattelee varusmiespalveluksesta nykyään? Entä mitä hän ajattelee siviilipalveluksesta? Ja ennen kaikkea, miten Samulin päätös vaikutti hänen elämäänsä?

Nelli Kampman

Juttu siviilipalvelusmies Samuli Huuskolasta esitettiin A-Studiossa keskiviikkona 7.7. Sen voi katsoa A-tuubista.

Kampissa hengaavat nuoret puhuvat alaikäisten seksikaupasta arkipäiväisesti

2010-06-22T21:12:00.015+03:00

Viime syksynä julkaistu ruotsalaistutkimus paljasti, että Ruotsissa alaikäiset hankkivat vaatteita, hampurilaisia ja alkoholia myymällä seksiä. Voisiko tällaista tapahtua myös Suomessa?

Lähdimme selvittämään asiaa ystäväni kanssa perjantai-iltana Helsingin keskustaan, Kampin kauppakeskukseen. Paikkaan, jota on kutsuttu Suomen suurimmaksi nuorisotaloksi. Kysyimme nuorilta, onko Kampissa seksiä kauppaavia alaikäisiä. Useimmat tiesivät asiasta jotain ja monet osasivat kertoa tarkkaan miten kaupankäynti tapahtuu, miten asiakkaita hankitaan ja mitä saadaan maksuksi.

Seksikauppaa käydään monella tavalla. Jotkut vähän vilauttavat rintojaan vanhoille miehille, jotta saisivat heidät hakemaan Alkosta juotavaa tai kioskilta tupakkaa. Toiset hankkivat seksiä harrastamalla rahaa tai yösijan. Selkeän vaihtokaupan lisäksi Kampissa kerrottiin, että monet alle 16-vuotiaat tytöt seurustelevat aikuisten miesten kanssa.

Eräs neljätoistavuotias kertoi kaverinsa kolmekymppisestä poikaystävästä. Mies tulee yläkoululaisten bileisiin, muttei puhu mitään. Hän vain istuu nurkassa ja tyhjentää kaljalavaa. Tytön kaveria pelottaa, mutta tyttö itse pitää tilannetta molempien voittona. Vaikka mies saakin seksiä, tyttö hyötyy mielestään enemmän. Hän saa ilmaista juotavaa ja tavaroita, joihin hänellä ei muuten olisi varaa.

Kampissa nuoret puhuivat asiasta suoraan ja kauhistelematta. Eräs 15-vuotias tyttö sanoi rennosti "Kylhän sen nyt näkee ketkä on täällä vaan huoraamassa". Olin hämmentynyt: miten niin näkee ja mistä?

Eniten minua ja ystävääni hämmensi se, että tapaamamme nuoret ovat lähes samanlaisia kuin me. Vanhimmat heistä ovat kanssamme saman ikäisiä. He asuvat samassa kaupungissa ja elävät samaa elämänvaihetta. Kuitenkin heille arkipäiväinen ilmiö on meille täysin tuntematon.

Sitä se on myös viranomaisille. Moni heistä vetoaa siihen, ettei asiaan voida puuttua, koska aiheesta ei ole tutkittua tietoa. Kova data puuttuu.

Ilmiön olemassaolo on helppo kieltää, jos sitä ei edes yritä nähdä. Mutta kun Kampissa on hengaillut muutaman illan, alkaa jo nähdä kuka seurustelee ja kenen kanssa.

Rosa Kettumäki

Juttu esitettiin A-Studiossa 23.6.2010. Sen voi katsoa A-tuubista.

Pikkuteattereista palatseihin

2010-06-15T01:10:00.010+03:00

Viimeisistä viidestä kerrasta kun olen käynyt elokuvissa, vain kerran olen ollut muualla kuin Finnkinon teatterissa. Missä elokuvia sitten oikein katseltiin ennen Finnkinon olemassaoloa?

Helsingin keskustassa liikkuessaan saattaa porttikonkien yltä ja talojen katoilta bongata valaistuja nimikylttejä, jotka viittaavat menneiden aikojen elokuvateattereihin. Kylttien nimeämät elokuvateatterit ovat kuitenkin jo kadonneet vuosia sitten, eikä niiden koristamien ovien takaa löydy enää kuin muisto elokuvatoiminnasta.

Kun aloimme ottaa selvää näiden vuosia sitten lopettaneiden teattereiden omistajista, kävi ilmi, että valitettavan moni heistä oli jo siirtynyt haudan lepoon. Muu tiedonhaku sujui kuitenkin melko esteettömästi elokuva-alan tiiviiden ja pienten piirien ansiosta. Kaikki tuntuivat tuntevan toisensa, joten sopivia asiantuntijahaastateltavia ei tarvinnut kauaa hakea. Kenties tämä alan yhteisöllisyyskin kumpuaa entisaikojen pienten teattereiden tiiviistä ilmapiiristä?

Oli miten oli, sellaista tiettyä ainutlaatuista tunnelmaa näissä yksisalisissa elokuvateattereissa vaikutti aikoinaan olevan, jota nykypäivän kauppakeskusten kupeessa komeilevat teatteripalatsit eivät koskaan kykene saavuttamaan.

Lassi Häkkinen

Juttu esitettiin A-studiossa 16.6.2010. Studiovieraana oli elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn. Voit katsoa jutun A-tuubista.

Pääkaupunkiseudulla voi opiskella yli 40:ää eri äidinkieltä

2010-06-09T15:47:00.000+03:00

”SALAM!” huudahtavat oppilaat.

"Hale shoma chetor häst?” kysyy opettaja Zahra Houshangi.
Se on persiaa ja tarkoittaa: ”Mitä kuuluu?”

Keski-Espoon koulussa on alkamassa persian tunti. Oppilaat kaivavat kirjansa esiin ja alkavat puurtaa kielioppitehtäviä. Ryhmän viisi eri-ikäistä oppilasta tekevät tehtäviä oman tasonsa mukaan.

Juttu maahanmuuttajataustaisten lasten äidinkielenopetuksesta julkaistiin Helsingin Sanomien Kaupunki-sivuilla 30.5. Lue juttu täältä.

Verottaja napsii nuorten kesätöistä rahaa aiempaa pienemmistä tuloista

2010-06-09T15:42:00.001+03:00

Vantaalainen Joel Saukonoja, 16, on innoissaan kesäkuun alussa alkavista kesätöistä kiinteistönhuoltofirmassa, jossa hän on ollut jo useampana vuonna. Saukonojaa harmittaa kuitenkin se, että verottaja vie tänä vuonna suuremman potin kesätienesteistä kuin aiemmin.

Juttu nuorten verotuksen kiristymisestä julkaistiin Helsingin Sanomien Talous-sivuilla 3.6. Lue juttu täältä.

Honkajoen lukiosta valmistui onnellisia abeja

2010-06-03T17:51:00.015+03:00

Ylioppilastulokset on julkaistu ja juhlat lähestyvät. Lukiot on listattu ylioppilasarvosanojen mukaan melkein kaikissa tiedotusvälineissä. Jokavuotisia ranking-listoja riittää: koulujen paremmuutta mitataan myös keskiarvorajojen ja korkeakoulutuottavuuden perusteella.

Mutta voitaisiinko kouluja vertailla jollakin muullakin tavalla? Tulosvertailun ohella koulujen ”laatuvertailu” olisi kiinnostavaa. Vertailuperusteena voisi olla esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointi. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tutkitaan opiskelijoiden kouluoloja ja elintapoja. Sen koulukohtaiset tulokset eivät kuitenkaan ole julkisia. Miksei?

Minua kiinnostaisi esimerkiksi, kuinka moni ei koe tulevansa kuulluksi koulussa tai kuinka monen mielestä koulun työilmapiirissä on ongelmia. Kun lukioista tietäisi muutakin kuin arvosanoja, olisi helpompi valita oikea koulu.

Leena Kuusisto

Etsimme onnellisia ylioppilaita neljästä lukiosta. Juttu esitettiin A-Studiossa keskiviikkona 2.6. Voit katsoa jutun täältä.

Autokouluista ei saa selvää

2010-04-22T12:04:00.005+03:00

Teimme Kuningaskuluttajaan jutun, jonka tarkoituksena oli auttaa katsojaa autokoulujen vertailussa. Heti alussa huomasin, ettei autokoulujen toiminnasta löytynyt netistä yhtään tilastoitua tietoa.

Autokoululiiton puheenjohtaja kehotti etsimään tietoa TraFin nettisivuilta. Sieltä ei löytynyt minulle hyödyllistä informaatiota, joten soitin TraFin tietopalveluun. Minut yhdistettiin työntekijälle, joka yhdisti toiselle, joka yhdisti lopulta takaisin lähtöpisteeseen. Kukaan ei osannut vastata kysymyksiini, eikä edes kertoa kuka voisi antaa minulle tarvittavaa informaatiota, tai onko sitä ylipäätänsä olemassa. Eräs työntekijä oli jo suostumassa tilastojen antoon, mutta kuultuaan ikäni (alle 18 vuotta), hän yhtäkkiä ohjasi minut takaisin edelliseen numeroon. Vasta kolmannella vaihtoon soitolla nappasi, ja silloinkin jouduin toistamaan saman kysymyksen monta eri kertaa, ennen kuin sain haluamani tiedon. Kiitos tästä neljän euron bonuksesta puhelinlaskuuni, TraFi!

Autokoulu Movian liikenneopettaja Minttu Vänni kertoi, että löydän faktoja Ajovarman nettisivuilta. Tästäkään lähteestä ei löytynyt kuitenkaan mitään hyödyllistä. Miksi minulle annettiin kahdesti väärää informaatiota? Ehkä haastateltavat eivät tienneet tiedon puuttumista tai luulivat, etten tarkistaisi sivuja. Joka tapauksessa en löytänyt haluamaani tietoa heidänkään avullaan, vaikka he ovat ammattilaisia. Käteen jäi vain epämääräistä tietoa ja tutkimuksia, joista ei mielestäni ole asiakkaalle yhtään hyötyä.

Näköjään yksittäiselle henkilölle ei anneta hevillä tietoa autokoulujen toiminnasta. Miksi näinkin yksinkertaista tietoa pitää nyhtää oikein kaksin käsin? En todellakaan tiedä. Jutun valmistuttua en ole viisastunut aiheesta paljoakaan.

Voiko autokouluja oikeasti vertailla? Minulla ei ole siihen vastausta.

Karkki Havaste

Juttu esitettiin Kuningaskuluttajassa torstaina 22.4 kello 19:30. Se tulee myöhemmin katsottavaksi myös tänne!

Nuorten Ääni -toimitus uutisoi Nuorten parlamentissa

2010-04-15T23:18:00.002+03:00

Nuorten Ääni -toimitus vastaa Nuorten parlamentti -tapahtuman reaaliaikaisesta uutisoinnista eduskunnan uusilla nuorille suunnatuilla verkkosivuilla perjantaina 16.4. Toimituksen työskentelyä ohjaavat päivän aikana uutispäälliköt Nelli Kampman ja Ina Mikkola. Mikkolan mukaan lukijoille tarjoillaan kunnon poliittista journalismia.

"Toimittajamme eivät ainakaan hyväksy poliitikkojen ympäripyöreitä vastauksia valtamedian tapaan", Mikkola lupaa.

Nuorten parlamentin uutisoinnista vastaa yhteensä 14 toimituksen jäsentä. Juttuaiheita ei suunnitella etukäteen, vaan ne syntyvät päivän aikana. Vinkkejä politiikan uutisointiin on kuitenkin saatu muun muassa Helsingin Sanomien eduskuntatoimittaja Jaakko Hautamäeltä.

"Päivä vaatii hyvää ennakkosuunnittelua ja henkistä valmistautumista, mutta myös hyvä aamupala ja kunnon yöunet ovat tärkeitä", Mikkola kertoo.

Jokaisella toimituksen jäsenellä on oma vastuuroolinsa päivän aikana. Yksi kuvaa, toinen kirjoittaa ja kolmas oikolukee. Ryhmädynamiikan onkin oltava kohdallaan.

"Yhdessä tekemällä saamme varmasti aikaan rohkeita juttuja tuoreine näkökulmineen!", Mikkola toteaa.

Milloin nuoret saavat valtaa?

2010-04-01T20:54:00.006+03:00

Espoossa on ollut nuorisovaltuusto jo 1990-luvun lopulta alkaen, mutta Helsingissä sellaista ei vielä edes harkita. Aktiiviset nuoret ovat kyllä äänessä, mutta nuorisotoimi tuntuu hidastelevan asioiden etenemistä.

Kun kuulimme Helsingin nuorisotoimenjohtajan perustavan nuorten vaikuttamista pohtivaa ryhmää, päätimme tehdä asiasta lehtijutun. Sain tehtäväkseni kirjoittaa pääuutisen aiheesta Helsingin Sanomien Kaupunki-sivuille.

Heti jutuntekoa aloitettaessa ilmeni, että niin nuorisotoimi, nuorisotoimenjohtaja kuin nuoretkin ovat lähinnä kuulopuheiden varassa. Nuorisotoimenjohtaja kertoi perustavansa ryhmän, muttei se ollut samanlainen ryhmä kuin nuorille oli kerrottu. Koetin ratkoa ristiriitoja parhaani mukaan ja vietinkin monet illat jutunteon merkeissä.

Lopputuloksessa koetan tuoda esille mahdollisimman monet näkökulmat asiaan ja toivon edistäväni omalta osin helsinkiläisten nuorten asemaa kaupungin päätöksenteossa.

Robert Sundman

Juttu nuorten vaikuttamisesta Helsingissä julkaistiin Helsingin Sanomien Kaupunki-sivuilla 29.3. Lue juttu täältä.

Onko elämänkatsomustieto ongelma?

2010-03-22T14:36:00.003+02:00

Olen lähes koko lukiourani ajan törmäillyt huhuun siitä, kuinka elämänkatsomustiedon voisi ylioppilaskokeissa kirjoittaa pelkän filosofian lukemisen avulla. Kumpaakin ainetta lukiossa opiskelevana pidin tätä erittäin kiinnostavana väitteenä - jopa niin kiinnostavana, että se voisi olla aiheena ensimmäisessä lehtijutussani ikinä.

Ensimmäinen juttuni oli todellinen käytännön journalismin lyhyt oppimäärä. Aikataulutuksen ja säntillisen taustatyön merkitys nousi silmissäni kohisten, kun deadlinet puskivat päälle ja kirosin iltasella haastateltavia etsiessäni jo sitä, miksi edes lähdin moiseen urakkaan mukaan.

Nyt kaikki tuntuu kuitenkin onnistuneen. Haastateltavat, jotka aluksikin juttuun kaavailtiin, suostuivat jututettaviksi, aikataulut (kuinka summittasilta ikinä näyttivätkään) pitivät ja sanamääräkin pysyi kutakuinkin kohdallaan. Kysymyksiinkin saatiin vastaukset ja halutut tiedot kaivettiin milloin minkäkin nettisivun tai sähköpostiviestin syövereistä, ihmisten pääkopista puhumattakaan.

Stressaaminen, monet tietokoneella vietetyt illat ja yhteensä useisiin tunteihin venyneet puhelinhaastattelut löivät kouraan julkaistun jutun lisäksi palan uutta tietoa lehtityöstä ja miellyttävän kokemuksen. Itseasiassa niin miellyttävän, että taidan toistamiseenkin antautua tällaiselle urakalle...

Ville Eklund

Juttu elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeesta julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.3. Lue juttu täältä.

Mainontaan törmää myös kouluissa

2010-03-19T08:53:00.013+02:00

Miten mainokset päätyvät koulun seinille, ja kuka päättää mitä lapsille saa mainostaa? Entä miksi kouluissa kannustetaan juomaan juuri vanhasen maitoa? Näitä kysymyksiä selviteltiin eilen Kuningaskuluttajassa nähdyssä insertissä.

Idea jutun tekemiseen syttyi kouluterveydenhoitajan vastaanottojen esitteistä, jotka eivät aina ole kaukana propagandasta. Saimme muun muassa selville, että vastuu lapsiin kohdistuvista mainoksista on yleensä jaettu koulun henkilökunnalle, joka joko tilaa mainoksia tai päättää niiden esille laittamisesta. Virallisissa ohjeistuksissa taataan vanhemmillekin oikeus päättää minkälaista mainontaa heidän jälkikasvuunsa kohdistuu, mutta haastattelemiemme rehtorien mukaan ei vanhemmilla ole ollut siihen sanottavaa. Voisi tietysti kysyä olisiko tilanne eri, jos mainonta ei olisi yhtä ujoa kuin se peruskouluissa tällä hetkellä on?

Toki osa mainoksista ja esitteistä oli myös laadittujen ohjeistusten vastaisia; puolueellisia, räikeitä, kaupallisia... Esimerkiksi kotimaisia kasviksia mainostava juliste olikin lähtöisin yhdistykseltä, jonka tavoitteena on osittain edistää myyntiä. Ilmaisjakelut ja sanomalehtiviikkojen lehdet ovat täynnä "kiellettyjä" mainoksia ostokehotuksineen ja hintatietoineen.

Opetusvirastossa epäiltiin, että jos tällaisia rikkomuksia nostetaan esille, esimerkiksi Lukiolaisten liiton kalenteri voitaisiin joutua jopa kieltämään. Toisaalta siinä mainostavalla Hennes & Mauritzilla kerrottiin, että juuri näistä ohjeiden vastaisista mainoksista oli tullut paljon positiivista palautetta, ja myös Opetusvirastossa vakuuteltiin kalenterin suurta suosiota.

Ohjeistukset antavat terveen linjan kouluissa mainostamiselle, mikä on tärkeää etenkin pienimpien kohdalla. Ehkä niinkään tärkeää ei ole kieltää samalla ohjeistuksella vanhemmilta oppilailta ja opiskelijoilta jotain heille selkeästi hyödyllistä - pitää käyttää järkeä, kuten rehtorikin haastattelussaan toteaa.

Insertti esitettiin Kuningaskuluttajassa 18.3. Juttu tulee myöhemmin katsottavaksi.

Inka Vaarula

"Tv:ssä tämä näytti paljon helpommalta"

2010-03-08T19:57:00.004+02:00

En ollut koskaan ajatellut tekeväni urheiluun liittyvää juttua. Päätin kuitenkin kokeilla rajojani talviolympialaisten lähestyessä. En ollut aikeissa kuitenkaan tehdä mitään niin sanotusti tyypillistä urheilijoiden tuloksista ja saavutuksista kertovaa juttua, vaan jotakin erilaista.

Idea lähti melko laajalta, mutta rajautui ajatusprosessien kautta siihen, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset testaavat talvilajeja, joita eivät ole aiemmin kokeilleet. Kyse oli siis urheilujutusta, mutta minua kiinnostavasta näkökulmasta. Tärkein oppi ehkä siis on se, että jokaisesta aiheesta, jopa ei niin itselle mieleisestä, voi tehdä jutun. Aiheen saralta pitää löytää vain jotakin itselle mielenkiintoista.

Jutun tekemisessä hiukan hankalaa oli haastateltavien saaminen. Omassa tuttavapiirissä ei ollut oikein ketään haastateltavaksi sopivaa, joten heitä piti etsiä muualta. Loppuen lopuksi erinomaiset haastateltavat sitten löytyivät.
Juttua tehdessä oli mukava käydä kolmella samankaltaisella, mutta silti erilaisella juttukeikalla samaa juttua varten. Jokaisena kertana jännitin, että mitäköhän on luvassa. Oli hienoa päästä seuraamaan henkilöiden ensi kertaa lajin parissa. Se oli myös todella hellyttävää. Erityisen ihanaa oli katsoa, kuinka urheasti Thaimaasta kotoisin olevan Yont hiihti. Oli myös todella hienoa, että jutun kautta hän innostui ihan tosissaan lajista ja aikoo jatkaakin sen parissa.

Alun perin tarkoitus oli kirjoittaa vain yksi juttu, jossa haastateltaisiin ja seurattaisiin kolmea eri haastateltavaa. Helsingin Sanomissa oltiin kuitenkin sitä mieltä, että jokaisesta henkilöstä voisi kirjoittaa kustakin oman juttunsa. Se ei minua lainkaan haitannut, vaan päinvastoin, sillä niin olin tavallaan itsekin aiemmin miettinyt ja nähnyt sen paremmaksi.

Avatessani lehden jutun ilmestymispäivänä reagoin aika äänekkäästi, sillä juttu oli koko sivun kokoinen ja urheilusivujen pääjuttu. Se oli siis todellakin jotakin, mitä en uskonut koskaan tekeväni.

Ina Mikkola

Juttu talvilajien testaamisesta julkaistiin Helsingin Sanomien Urheilu-sivuilla 4.3. Lue juttu täältä.

Arkisto: Kuningaskuluttaja

2010-03-01T15:01:00.002+02:00

Nuorten Ääni -toimituksen Kuningaskuluttaja-jutut

Insertit on esitetty Yle TV1:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa.

Autokoulujen vertailu on vaikeaa 22.4.2010
Toimittaja: Karkki Havaste
Kuvaaja: Annastina Haapasaari
Lue lisää >>

Kuka päättää mainonnasta kouluissa? 18.3.2010
Toimittaja: Inka Vaarula
Taustatoimittaja: Leena Kuusisto
Kuvaaja: Arttu Korpela
Lue lisää >>

Yksin asumisen kustannukset 11.11.2009
Toimittaja: Ina Mikkola
Kuvaaja: Aura Alarto
Taustatoimittajat: Heta Lampinen, Milla Piiroinen

Nuoret käyttävät paljon energiajuomia
Toimittaja: Henna Jauhiainen
Kuvaaja: Onerva Hannula
Taustatoimittaja: Rosa Kettumäki

Vanhojen polkupyörien suosio
Toimittaja: Annastina Haapasaari
Kuvaaja: Leena Kuusisto
Leikkaaja: Arttu Korpela
Taustatoimittaja: Aura Alarto

Nuorten kulutusvertailu 16.4.2009
Toimittaja: Nelli Kampman
Kuvaaja: Arttu Korpela
Taustatoimittajat: Alli Mattila, Sirja Eskelinen

Vegaanin ja taviksen ostoskori 12.3.2009
Toimittajat: Sirja Eskelinen, Roosa Murto, Ella Soininen, Jalmari Sarla

Mitä vakuutuksista pitää tietää? 19.2.2009
Toimittajat: Rosa Kettumäki, Ina Mikkola
Kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Miten nuoria kohdellaan asiakaspalvelutilanteissa?
Toimittajat: Anniina Tammisalo, Rosa Kettumäki

Tuhannen euron tanssit

2010-02-24T13:17:00.013+02:00

Vanhojen tanssit ovat lukion suurimpia juhlia. Ennen vanhaan tansseja varten kaivettiin isovanhempien vaatekaapeista oikeasti vanhoja vaatteita, mutta nykyään meininki muistuttaa amerikkalaisten kimaltelevia high school -tanssiaisia. Kipinä jutun tekemiseen syntyi omista edessä häämöttävistä tansseista.

Jutun tekemisessä vaikeinta oli sopivien haastateltavien löytäminen. Juttua varten tarvitsin jonkun, joka käyttäisi ihan tuhottomasti rahaa tanssiaisiin ja tämän vastakohdan, eli jonkun, joka tanssisi melkein nollabudjetilla. Pitkän soittokierroksen jälkeen löysin tytön, jonka tanssibudjetti hipoi tuhatta euroa. Tansseihin paloi melkein jonkun kuukauden palkka, vaikka paketista puuttuikin monelle pakolliset limusiinit, rusketukset ja kolmen ruokalajin illallinen.

Yllättävää oli myös se, että tansseihin kuluu huomaamatta monta sataa euroa, vaikka mekko olisikin ilmainen.

Ihmiset tuntuvat useimmiten haluavan ostaa oman mekkonsa. Helsingin pukuliikkeistä mekon voi lunastaa itselleen noin 300 eurolla. Pukuliikkeissä on myös yleensä listat mihin kouluihin kyseinen mekko on jo myyty. Näin samanlaista pukua ei näe samalla tanssilattialla ja mahdollisen fiaskon ainekset ovat minimissä. Kukaan ystävistäni ei ole kuitenkaan pystynyt tyydyttävästi vastaamaan, mitä aikoo tehdä monen sadan euron mekollaan tanssiaispäivän jälkeen. Yksi haastateltavista totesikin, että paradoksaalisesti käytettyjä mekkoja ei ole kamalasti liikenteessä, vaikka monen lukiolaistytön mekko odottaakin yksinäisenä vaatekaapissa.

Pyörähtelin itse kikapon tahtiin tänä vuonna, ja oli mielenkiintoista vertailla kahden lukiolaisen tansseihin käyttämiä rahasummia. Omat vanhani olivat hektinen, mutta hauska kokemus. Muiden jännittäessä valssiaskeleitaan minä istuin Sanomatalossa ja näpyttelin kuumeisesti juttua. Mekkoni oli kaverilta lainassa - onneksi. Tanssien jälkeen olo oli helpottunut, sillä rahaa jäi muuhunkin eikä mekkoa tarvitsisi säilyttää turhaan kaapissa.

Tanssit ovat monen kuukauden harjoittelun huipentuma, mutta päivä menee yllättävän nopeasti ohi.

Melissa Heikkilä

Juttu vanhojen tansseista julkaistiin Helsingin Sanomien Kaupunki-sivuilla 19.2. Lue juttu täältä.

Mistä kouluruoka tulee?

2010-02-19T00:54:00.006+02:00

Jos kaupassa haluan tietää, mistä kalatiskin lahna on peräisin, se onnistuu. Koulun ruokalistassa tällaista tietoa ei kuitenkaan kerrota. Onko oppilaalla oikeus tietää mitä hän syö? Nuorten Ääni -toimituksessa minulla oli mahdollisuus tehdä aiheesta tv-juttu Ylen A-Studio-ohjelmaan.

Jutun tekeminen alkaa aina käsikirjoituksesta. Työryhmämme alkoi suunnitella tarinaa, jossa lähdetään koulun ruokalasta etsimään tietä raaka-aineiden alkulähteille. Matka alkaisi keittäjän haastattelusta ja etenisi tuotantolaitosten ja keskusliikkeiden johtajien kautta kommenttiin maatilalta.

"Mä luulisin, että ne porkkanat tulee ihan Suomesta", arvaili vaivaantunut kouluravintolan esimies Koillis-Helsingin lukiossa. Hän kehotti meitä ottamaan yhteyttä Palmiaan, joka vastaa useimpien helsinkiläisten koulujen ruuista.

Palmian ruokapalvelupäällikkö ei ensin halunnut vastata kysymyksiin, koska pelkäsi jutun mustamaalaavan kouluruokaa. Lopulta hän kuitenkin suostui haastatteluun, ja lupasi hankkia meille tiedot siitä, millaisilta tiloilta ruokien raaka-aineet tulevat.

Luvattuja tietoja ei koskaan tullut. Yhdessä sähköpostissa tosin kerrottiin perunoiden tulevan Suomesta ja punajuurten EU-alueelta. Tämä ei paljon tilavierailulle pääsyä auttanut. Miksei tietoja lupauksista huolimatta annettu? Lähdin kysymään tätä Helsingin opetusvirastosta. Haastattelu kesti tunnin, enkä saanut kysymyksiin kunnollisia vastauksia.

Kaiken tämän jälkeen nauhoilla oli monta tuntia haastattelua, mutta ei tietoa ruuan alkuperästä. Aloimme miettiä uutta käsikirjoitusta, jossa ei päädytäkään maatilalle, vaan näytetään millaiseen pyöritykseen joutuu, jos haluaa tietää, missä koulun salaatissa oleva tomaatti on kasvanut.

Leikkaamisen jälkeen valmis juttu esitettiin A-Studiossa. Vaikkei jutussa voitukaan paljastaa helsinkiläisen kouluruuan alkuperää, niin ehkä joku jutun nähneistä katsojista yrittää nyt selvittää, mistä tulevaa ruokaa hänen koulussaan syödään.

Rosa Kettumäki

Insertti esitettiin A-studiossa 13.5.2009. Voit katsoa jutun A-tuubista.

Autokoulujen mainokset johtavat harhaan

2010-02-11T20:46:00.005+02:00

Autokoulut mainostavat kurssejaan netissä ja koulujen seinillä. Tarjouksia on monenlaisia ja hinnoissa eroja. Totuus kuitenkin on, ettei autokoulua aloittava voi kurssille ilmoittautuessaan kuin arvailla ajokortin hankinnan aiheuttamia kuluja: hintaan kuuluva ajo-opetus riittää vain noin puolelle, eikä ensimmäisen inssin reputtamista voi pitää kovin suurena yllätyksenä. Ajotunnit maksavat, inssistä veloitetaan tutkintomaksu ja korttiin tuleva kuvakin pitää teettää jossain. Kuinka suuret kulut autokoulu voi todella aiheuttaa?

Rosa Kettumäen toimittamassa jutussa yritetään saada selvyys siihen, miten autokoulu voi aiheuttaa melkein tuplasti mainostettua hintaa suuremman laskun. Insertti esitettiin Ylen A-Studiossa 10.2.2010.

Voit katsoa jutun A-tuubissa.

Hyvä paha media

2010-02-03T15:44:00.000+02:00

Nuorten Ääni -toimitus on näkyvästi esillä Suomen lasten ja nuorten säätiön mediakasvatusvihkossa Hyvä paha media - käyttöopas kriittiseen medialukutaitoon. Toimittajien, tutkijoiden ja nuorten kirjoittamassa oppaassa on mukana Rosa Kettumäen artikkeli, jossa kerrotaan Mistä kouluruoka tulee? -insertin tekemisestä. Jutun yhteydessä esitellään myös Nuorten Ääni -toimitus.

Hyvä paha media -opas on jaettu kaikkiin Suomen yläkouluihin 20 000 kappaleen painoksena. Sen voi ladata myös netistä.

Kouluille

2010-02-02T17:23:00.008+02:00

Nuorten Ääni -toimituksessa toteutetaan toiminnallista media- ja kansalaiskasvatusta, joka täyttää monia koulun opetussuunnitelman tavoitteita: viestintä- ja mediataitoja, osallistuvaa kansalaisuutta, äidinkieltä, yhteiskuntaoppia ja kuvataidetta. Monet koulut ovatkin antaneet oppilailleen mahdollisuuden suorittaa osan opinnoistaan osallistumalla Nuorten Ääni -toimitukseen.

Toimintamme on säännöllistä ja edellyttää jäseniltä sitoutumista. Toimitustyössä tapahtuva oppiminen on yhteistoiminnallista: kaikki päätökset tehdään yhdessä, niistä keskustellaan yhdessä ja nuoret ottavat itse vastuun suunnitelmiensa toteuttamisesta – ja toisistaan. Toimituksen kokouksissa opitaan kokous- ja esiintymistaitoja, argumentointia, erilaisten mielipiteiden huomioonottamista ja kärsivällisyyttä. Toimitustyön ohessa järjestetään säännöllistä ammattilaisten vetämää koulutusta, joka valmentaa sekä median tuottamiseen että yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Toimitustyössä oppii paljon myös muusta kuin toimittamisesta. Nuoret ovat joutuneet perehtymään yksityiskohtaisesti muun muassa nuorten mielenterveys-ongelmiin, kaupungin poliittiseen järjestelmään, Yleisradion ohjelmapolitiikkaan, perustuloon ja maahanmuuttaja-bussikuskin elämään. Samalla on haastateltu päättäjiä ja asiantuntijoita opetusministeristä Yleisradion toimitusjohtajaan.

Teemme mielellämme yhteistyötä koulujen kanssa ja autamme opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa.

Lue lisää Nuorten Ääni -toimituksen esitteestä.

(PDF 2,5 Mt)

Arkisto: Helsingin Sanomat

2010-02-01T20:42:00.023+02:00

Nuorten Ääni -toimituksen artikkelit Helsingin Sanomissa

2011

Miksi nuorilta halutaan turhaa ideointia?

HS Kaupunki 5.12.2011/ Heta Lampinen
Lue lisää...

Kaksi käsitystä isänmaallisuudesta
HS Kotimaa 5.11.2011/ Helmi Rantala
Lue lisää...

Viron naiskirjailijat ovat ahtaalla
HS Kulttuuri 26.10.2011 / Anniina Rintala
Lue lisää >>

Pienestä avuntarjouksesta kehittyi rakkaus
HS Kaupunki 6.6.2011 / Silja Uusikangas

Satasen huppari myydään kirpparilla kahdella eurolla
HS Kaupunki 4.6.2011 / Maija Koivistoinen, Nadja Fasolah
Lue lisää >>

Festivaaliduunari Tiina Valjanen nauttii ihmisten kohtaamisesta
HS Kaupunki 28.5.2011 / Paula Karhunen

Oppilaat: Kouluruoka ei pidä kylläisenä
HS Kaupunki 25.5.2011 / Daniela Hassinen
Lue lisää >>

Niko Kiiski unelmoi häkytysosastoon pääsemisestä
HS Kaupunki 18.5.2011 / Maija Koivistoinen
Lue lisää >>

Inger Moilanen urakoi sukkia vanhuksille
HS Kaupunki 11.5.2011 / Elias Tuomaala

Ulpu Pajari on Wikipedian ahkera päivittäjä
HS Kaupunki 4.5.2011 / Ilmari Huhtala

Hannu Loima yllättyi yksinäisyyden määrästä
HS Kaupunki 26.4.2011 / Kaisla Kareoja

Parempaa yhteiskuntaopin opetusta
Suomen Kuvalehti 18.3.2011 / Silja Uusikangas

Helsingin nuoret haluavat valtuuston
HS Kaupunki 27.1.2011 / Robert Sundman
Lue lisää >>

2010

Miksi suklaa maksaa kalenterissa enemmän?
HS Talous 8.12.2010
Omar Fasolah
Lue lisää >>

Victoria haluaisi nuorten ääntä Ruotsinkin mediaan
HS Kaupunki 3.11.2010
Robert Sundman
Lue lisää >>

Kommentti: Kuninkaallisia ei saa kumartaa
HS Kaupunki 3.11.2010
Nea-Maria Törmänen
Lue lisää >>

Verottaja napsii nuorten kesätöistä rahaa aiempaa pienemmistä tuloista
HS Talous 3.6.2010
Paula Minkkinen
Kuvaaja: Lassi Häkkinen

Pääkaupunkiseudulla voi opiskella yli 40:ää eri äidinkieltä
HS Kaupunki 30.5.2010
Melissa Heikkilä
Kuvaaja: Tuomas Sarparanta

"Toivottavasti poliitikot oppivat nuorilta jotain uutta"
HS Kotimaa 17.4.2010
Robert Sundman ja Anna Sojunen
kuvaaja: Ina Mikkola

Ministerit joutuvat nuorten tulikokeeseen eduskunnassa
HS.fi 16.4.2010
Robert Sundman ja Anna Sojunen
kuvaaja: Lassi Häkkinen

Helsinki pohtii vallan antamista nuorille
HS Kaupunki 29.3.2010
Robert Sundman ja Joonatan Malinen
Lue lisää

Elämänkatsomustiedon kokeesta läpi filosofiaa pänttäämällä
HS Kotimaa 19.3.2010
Ville Eklund
Lue lisää

"Tv:ssä tämä näytti paljon helpommalta"
HS Urheilu 4.3.2010
Ina Mikkola
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
Lue lisää

Tuhannen euron tanssit
HS Kaupunki 19.2.2010
Melissa Heikkilä
kuvaaja: Lassi Häkkinen
Lue lisää >>

Ensimmäinen talvi omillaan
HS Koti 17.1.2010
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

2009

Oppilaat karkottavat stressiä rentouttavalla liikunnalla Tikkurilassa
HS Kaupunki 2.12.2009
Daniela Hassinen
kuvaaja: Ina Mikkola

Näkökulma: Nuorille sananvaltaa omiin tiloihinsa
HS Kaupunki 4.10.2009
Leena Kuusisto

Me nuoret emme äänestä
HS Kaupunki 6.6.2009
Lassi Häkkinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Henrik Blanzilla on kaksi kulttuuria
HS Kotimaa 20.11.2009
Lassi Häkkinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Jani Varha tähtää turvallisuusalalle
HS Kotimaa 19.11.2009
Heta Lampinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Kirkkonummelaisen Piret Lukkarin àhkku ja àddjà asuvat Utsjoella
HS Kotimaa 18.11.2009
Taru Tiililä
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Inkeri Hankonen sai oman huoneen
HS Kotimaa 17.11.2009
Laura Pakarinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Klaus Unkuri bloggaa politiikasta
HS Kotimaa 16.11.2009
Matilda Jokinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Tänään selviää tuhansien nuorten syksyn opinahjo
HS Kaupunki 12.6.2009
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Oppilaat päättivät kieltää ruusunmarjasodan Jakomäen ala-asteella
HS Kaupunki 26.5.2009
Leena Kuusisto

Aikuiset, kysykää enemmän!
Kommentti apulaiskaupunginjohtajien nettiopetusta käsittelevään uutiseen
HS Kaupunki 5.2009
Suzanna Huhtala

Lukiolaisen yksinelo on niukkaa mutta antoisaaHS Kaupunki 16.3.2009
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Kun vähän on tarpeeksi
HS Teema 1/2009
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Joka neljäs Helsingin lukiolaisista on vieraspaikkakuntalainen
HS Kaupunki 7.3.2009
Ina Mikkola
kuvaaja: Ina Mikkola

Yli puolet Suomen liukuportaista pyörii Helsingissä
HS Kaupunki 2.3.2009
Ina Mikkola
kuvaaja: Ina Mikkola

Kevään yhteishaku alkaa maanantaina
HS Kaupunki 1.3.2009
Paula Puranen

Koululaisten internetin käyttöä valvotaan reaaliajassa Keravalla
Jatkojuttu: Keravan koulujen nettivalvonta olikin pelkkää pelottelua
HS Kaupunki 23.2.2009 Robert Sundman

Tavalliset erilaiset
HS Sunnuntai 15.2.2009 Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

2008

Puu-Pasilan tunnetuin talo
HS Kaupunki 21.12.2008
Ina Mikkola, Michelle Orenius
kuvaaja: Ina Mikkola

Veteraani ymmärtää, että nykynuorella on enemmän aikaa unelmoida
HS Kaupunki 6.12.2008
Jalmari Sarla
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Kysely: Lukiolaiset haluaisivat viikon syysloman
HS Kaupunki 19.11.2008
Roosa Murto

Opiskelijoita ei kuultu
Kommentti juttuun "Helsingin lukiot joutuvat luopumaan viikon syyslomasta"
HS Kaupunki 16.11.2008
Roosa Murto

Helsinki kokeilee ilmoitustauluja kuuden vuoden tauon jälkeen
HS Kaupunki 16.6.2008
Mia Mäkipää
kuvaaja: Ina Mikkola

Jos oma poika tahtoisi alalle, bussikuski kehottaisi mieluummin opiskelemaan
HS Nimiä tänään 15.6.2008
Lassi Häkkinen
kuvaaja: Ina Mikkola

Yhä useampi helsinkiläiskoululainen opiskelee vain englannin kieltäHS Kaupunki 8.6.2008
Anna Takala

Tänään Mikko Laine valmistuu - elämään
HS Kaupunki 31.5.2008
Roosa Murto

Lukiolainen ei ymmärtänyt mitään moottoreistaHS Kaupunki 15.3.2008
Roosa Murto

Ympäristökoulussa sammutetaan valoja kilpaa
HS kaupunki 8.2.2008
Marjukka Muurman

Kallion lukion joustotunnilla kaikki halukkaat pääsevät esiintymään
HS Kaupunki 7.2.2008
Veera Nikkilä, Mia Mäkipää
kuvaaja: Ina Mikkola

Maahanmuuttajanuoret katsovat televisiosta suomalaisia elokuvia
HS Kaupunki 5.2.2008
Paula Minkkinen

2007

Koulukuvaamot kalastelevat kuvaussopimuksia lahjojen avulla
HS Kaupunki 18.1.2007
Eero Heinonen, Paula Minkkinen

Nuoret vaativat enemmän valtaa Helsingin päätöksenteossa
HS Kaupunki 7.12.2007
Ina Mikkola

Nuoret vastustavat Ylen yksipuolisia säästöaikeitaHS Kulttuuri 27.11.2007
Roosa Murto, Simo Raittila

Opetusvirasto ei aio kumota lukioiden nahkiaiskieltoa Helsingissä
HS Kaupunki 5.10.2007
Ina Mikkola
kuvaaja: Ina Mikkola

Yle jättää nuoret ulos kanavauudistuksesta
HS Kulttuuri 23.5.2007
Jalmari Sarla

Kysely: Nuorten enemmistöä ei vaikuttaminen kiinnosta
HS Kotimaa 26.3.2007
Anssi Niemi

Youtube-vaalimainokset eivät vakuuta nuoria
HS Kaupunki 16.1.2007
Simo Raittila

2006

Nuoret saavat sesonkitöitä useimmiten suhteiden avulla
HS Kaupunki 7.12.2006
Tuuli Oikarinen

Lukiosta isäksi

2010-02-01T16:29:00.000+02:00

”Sanotaan, että nuoruus on elämän parasta aikaa, mutta minusta isyys on paras tapa viettää se paras aika,” toteaa Jussi Kalliokoski, 20-vuotias isä. Kesäkuussa hän seisoi lukion juhlasalissa ylioppilaslakki päässään, elokuussa synnytyssairaalassa vastasyntynyt tytär sylissään. Elämä kolmikuukautisen Milman ehdoilla on unenpuutteesta huolimatta onnellisempaa kuin koskaan ennen.

Nuorten Ääni -toimituksen Roosa Murron toimittamassa jutussa Jussi pohtii onnellisuutta, kypsyyttä ja vanhemmuutta ylipäätään. Insertti esitettiin Ylen A-studiossa 4.11.2009.

Voit katsoa jutun A-tuubista!

Yhteystiedot

2010-01-27T15:50:00.003+02:00

Toimitusryhmän edustaja

Elias Tuomaala
eliastuomaala@gmail.com
050 345 6683

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen työntekijät

Ismo Kiesiläinen
tuottaja, tv-toiminnan ohjaaja
ismo.kiesilainen@hel.fi
0400 229068

Ella Airas
toimittaja, lehtitoiminnan ohjaaja
ella.airas@hel.fi
040 3347926

Päivi Anunti
projektipäällikkö, osallisuus- ja demokratiakasvatushankkeet
paivi.anunti@hel.fi
050 5591725

Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus
Nuorten toimintakeskus Happi
Sörnäisten rantatie 31
PL 5010
00099 Helsingin kaupunki

Näytä suurempi kartta

Arkisto: A-studio

2010-01-27T15:39:00.013+02:00

Nuorten Ääni -toimituksen A-studio-jutut

2011
Presidentinvaalit 2012
Lue lisää ja katso kaikki jutut Elävästä arkistosta...

Eva Biaudet ja Timo Soini maalaavat graffitiaitaan Suomen tulevaisuuden
A-studio 21.12.2011
Toimittajat: Reeta Niemonen, Roosa Kuusisto
Taustatoimittaja: Verna Virkkunen
Kuvaaja: Liisa Moshnyakova.

Minkä ikäinen on hyvä presidentti? Paavo Arhinmäki ja Sari Esasyah
A-studio 19.12.2011
Toimittajat: Heta Lampinen, Maija Koivistoinen, Elias Tuomaala
Kuvaaja: Emilia Toivanen

Paavo Lipponen ja Pekka Haavisto puhuvat ulkopolitiikkaa koulussa
A-studio 14.12.2011
Toimittajat: Katariina Aho, Nadja Fasolah
Taustatoimittajat: Ilmari Huhtala, Henri Miettinen
Kuvaaja: Efe Tekkanat

Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen monikulttuurisessa ympäristössä
A-studio 7.12.2011
Toimittajat: Melissa Heikkilä, Anni Petäjä
Taustatoimittajat: Nuutti Sinisalo, Kaisla Kareoja
Kuvaajat: Henri Salomaa, Kaisla Kareoja

Laman lapset
A-studio 10.8.2011
Toimittajat: Silja Uusikangas, Daniela Hassinen
Kuvaaja: Nelli Kampman
Lue lisää...
Katso Elävästä arkistosta...

Nuoret saavat kannabista helposti
A-studio 13.7.2011
Toimittaja: Ina Mikkola
Taustatoimittaja: Maxim Moshnyakov
Kuvaaja: Omar Fasolah
Lue lisää...

Linnanmäki käyttää hyväkseen nuorten tietämättömyyttä
A-studio 29.6.2011
Toimittaja: Rosa Kettumäki
Taustatoimittaja: Heta Lampinen
Kuvaaja: Stella Vellendi
Lue lisää...

Miten eläkepommi vaikuttaa nuoriin?
A-studio 13.4.2011
Toimittaja: Nea-Maria Törmänen
Taustatoimittaja: Roosa Kuusisto
Kuvaussihteeri: Leena Kuusisto
Kuvaaja: Omar Fasolah
Lue lisää...

Maahanmuuttajan kotoutuminen - Kevinin tarina
A-studio 28.3.2011
Toimittajat: Roosa Kuusisto, Katariina Aho
Kuvaaja, leikkaaja: Katariina Aho
Lue lisää...

2010
Armeijasta sivariin
A-studio 7.7.2010
Toimittaja: Nelli Kampman
Kuvaaja: Ville Eklund
Lue lisää...

Alaikäisten seksinmyynti
A-studio 23.6.2010
Toimittaja. Rosa Kettumäki
Työryhmä: Sirja Eskelinen, Leena Kuusisto, Alli Mattila
Lue lisää...

Kadonneet elokuvateatterit
A-studio 16.6.2010
Toimittaja: Lassi Häkkinen
Kuvaaja: Mikael Lehdes
Lue lisää...

Millaisesta koulusta valmistuu onnellisia ylioppilaita?
A-Studio 2.6.2010
Toimittajat: Heta Lampinen ja Leena Kuusisto
Kuvaaja: Omar Fasolah
Lue lisää...

Autokoulujen mainokset johtavat harhaan
A-Studio 10.2.2010
Toimittaja: Rosa Kettumäki
Kuvaaja: Tuomas Sarparanta
Taustatoimittaja: Reetta Heiskanen
Lue lisää...

2009

Lukiosta isäksi
Henkilökuva nuoresta isästä
A-Studio 4.11.2009
Toimittaja: Roosa Murto
Lue lisää...

Illanviettopaikkaa etsimässä
Missä alaikäinen ja täysi-ikäinen voivat viettää iltaa yhdessä?
A-Studio 2.9.2009
Toimittaja: Annastina Haapasaari
Kuvaajat/taustatoimittajat: Ina Mikkola, Ella Soininen, Nelli Kampman, Heta Lampinen

Mistä kouluruoka tulee?
A-Studio 13.5.2009
Toimittaja: Rosa Kettumäki
Taustatoimittaja: Suvi Välimäki
Kuvaajat: Arttu Korpela, Ina Mikkola, Tuomas Sarparanta
Lue lisää...

Lassea etsimässä
Nuorten Ääni -toimitus vieraili europarlamentissa Strasbourgissa.
A-Studio 20.5.2009
Toimittajat: Jalmari Sarla, Leena Kuusisto
Kuvaajat: Nelli Kampman, Roosa Murto

Yö asuntolassa
Lukiolainen vietti yön asunnottomien miesten kanssa.
A-Studio 1.4.2009
Toimittaja: Jalmari Sarla
Kuvaaja: Mikael Lehdes

Nuorten Tennaripartio auttaa aikuisia yöelämässä
A-Studio 11.2.2009
Toimittajat: Ella Soininen, Ina Mikkola, Robert Sundman
Kuvaajat: Alli Mattila, Jalmari Sarla.

Juttuarkisto

2010-01-27T15:32:00.003+02:00

Tästä arkistosta löydät Nuorten Ääni -toimituksen tekemät jutut. Vuosina 2006-2011 -julkaistuista jutuista on tehty myös koostejulkaisu Tästä pitäisi puhua.

TV-ohjelmat
A-talk: Tämä ei ole mainos
YLE TV1 11.11.2010

Kuntavaalit K-18
YLE TV1 15.10.2008
(tulossa katsottavaksi myöhemmin!)

A-studio
Avaa arkisto

Kuningaskuluttaja
Avaa arkisto

Helsingin Sanomat & muut lehtijutut
Avaa arkisto

Suomen Kuvalehden Megafoni-blogi
Avaa Megafoni-blogi

Nuorten Ääni -toimitukselta vanhemmille!

2010-01-27T15:23:00.000+02:00

Nuorten Ääni -toimitus on Helsingin nuorisoasiainkeskuksen demokratia- ja mediakasvatushanke. Tavoitteenamme on tarjota nuorille mahdollisuus osallistua median tekemiseen sanomalehtityön ja tv-työn avulla. Pääyhteistyökumppaneitamme ovat Helsingin Sanomat, Yleisradio, Suomen Kuvalehti ja IRC-Galleria.

Nostamme lehtijuttujen ja keskusteluohjelmien muodossa esille yhteiskunnallisia asioita, jotka nuoret kokevat tärkeiksi. Tähän mennessä olemme tehneet TV-ohjelmia mm. aiheista "Nuorten mielenterveysongelmat - mistä saa apua?" ja "Pitäisikö nuorten juomiseen puuttua?", sekä lehtijuttuja mm. "Youtube-vaalimainokset eivät vakuuta nuoria" ja "Yle jättää nuoret ulos kanavauudistuksesta".

Kokoonnumme maanantaisin ja keskiviikkoisin nuorten toimintakeskus Hapessa, joka on täysin päihteetön tila. Toimituksen tapaamisissa on aina mukana aikuisia: hankkeen tuottaja Ismo Kiesiläinen, joka hoitaa TV-puolta ja toimittaja Elisa Miinin, joka ohjaa puolestaan lehtiryhmää. Toimituksen kokouksissa puhetta vetävät nuoret puheenjohtajat, jotka äänestetään puolen vuoden välein nuorten joukosta demokraattisin periaattein.

Toimintamme perustuu siihen, että nuoret tekevät itse kaiken alusta loppuun. Nuoria koulutetaan erilaisiin työtehtäviin, jotka liittyvät median tuottamiseen tai esimerkiksi kokoustaitoihin. Toimitus tarjoaa nuorille ainutlaatuisen tilaisuuden olla itse tekemässä valtavirtamediaa ja myös saada tärkeää koulutusta erilaisilla mediatyön osa-alueilla.

Tulevia kokouksia

2010-01-06T14:38:00.000+02:00

Syksyn toiminta alkaa 11.1., jonka jälkeen kokoonnumme aina maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17-19. Kokousaikataulut löydät viereisestä kalenterista.

Toimituksen kokoukset pidetään toimintakeskuskus Hapen neljännessä kerroksessa, osoitteessa Sörnäisten rantatie 31. Happeen löydät helposti Sörnäisten tai Kalasataman metroasemilta.

Kaikkiin kokouksiin saa tulla uutena jäsenenä mukaan! Lisätietoja saat tuottaja Ismo Kiesiläiseltä, puh 0400 229068.