Miten mainokset päätyvät koulun seinille, ja kuka päättää mitä lapsille saa mainostaa? Entä miksi kouluissa kannustetaan juomaan juuri vanhasen maitoa? Näitä kysymyksiä selviteltiin eilen Kuningaskuluttajassa nähdyssä insertissä.Idea jutun tekemiseen syttyi kouluterveydenhoitajan vastaanottojen esitteistä, jotka eivät aina ole kaukana propagandasta. Saimme muun muassa selville, että vastuu lapsiin kohdistuvista mainoksista on yleensä jaettu koulun henkilökunnalle, joka joko tilaa mainoksia tai päättää niiden esille laittamisesta. Virallisissa ohjeistuksissa taataan vanhemmillekin oikeus päättää minkälaista mainontaa heidän jälkikasvuunsa kohdistuu, mutta haastattelemiemme rehtorien mukaan ei vanhemmilla ole ollut siihen sanottavaa. Voisi tietysti kysyä olisiko tilanne eri, jos mainonta ei olisi yhtä ujoa kuin se peruskouluissa tällä hetkellä on?
Toki osa mainoksista ja esitteistä oli myös laadittujen ohjeistusten vastaisia; puolueellisia, räikeitä, kaupallisia... Esimerkiksi kotimaisia kasviksia mainostava juliste olikin lähtöisin yhdistykseltä, jonka tavoitteena on osittain edistää myyntiä. Ilmaisjakelut ja sanomalehtiviikkojen lehdet ovat täynnä "kiellettyjä" mainoksia ostokehotuksineen ja hintatietoineen.
Opetusvirastossa epäiltiin, että jos tällaisia rikkomuksia nostetaan esille, esimerkiksi Lukiolaisten liiton kalenteri voitaisiin joutua jopa kieltämään. Toisaalta siinä mainostavalla Hennes & Mauritzilla kerrottiin, että juuri näistä ohjeiden vastaisista mainoksista oli tullut paljon positiivista palautetta, ja myös Opetusvirastossa vakuuteltiin kalenterin suurta suosiota.
Ohjeistukset antavat terveen linjan kouluissa mainostamiselle, mikä on tärkeää etenkin pienimpien kohdalla. Ehkä niinkään tärkeää ei ole kieltää samalla ohjeistuksella vanhemmilta oppilailta ja opiskelijoilta jotain heille selkeästi hyödyllistä - pitää käyttää järkeä, kuten rehtorikin haastattelussaan toteaa.
Insertti esitettiin Kuningaskuluttajassa 18.3. Sen voi katsoa arkistosta.
Inka Vaarula
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti