perjantai 16. marraskuuta 2012

Nuorten Ääni -toimitus voitti Demokratiapalkinnon

Nuorten Ääni -toimitus voitti yleisöäänestyksessä Demokratiapalkinnon, jonka saivat myös raadin valitsemat Muuramen Nuorten Yrittäjyystalo Innola ry sekä Nuoret Kehittäjät: lastensuojelunuorten kehittäjäryhmä Helsingistä.  Palkinnot jaettiin 13. marraskuuta Smolnassa. Palkinnon antoi henkilökohtaisesti Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 


Nuutti pitämässä pientä puhetta.
Lisää aiheesta:
Suomen Kuvalehti
Helsingin Sanomat
Uutisaalto

Yle kutsui kaksi puheenjohtajaa aamu-TV:seen pieneen juttelutuokioon liittyen Demokratiapalkintoon perjantaina 16 marraskuuta kello 7.50:
Yle aamu-tv

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Täydelliset nuoret naiset


Monet ikäisemme tytöt tekevät hirveän paljon asioita ja yrittävät joka paikassa täysillä. Emme tiedä, pitävätkö tytöt elämäntyylistään, miksi he tekevät niin kuin tekevät tai miten se heihin vaikuttaa. Mutta silti kukaan ei puhu heistä ikinä. Aina puhutaan vain syrjäytyneistä ja päihdeongelmaisista, samalla kun nämä päinvastaiset nuoret jätetään oman onnensa nojaan puurtamaan ja taistelemaan menestyksestä.
Lähdimme etsimään tyttöjä, jotka ovat hyviä vähän kaikessa. Balettikouluilta, musiikkioppilaitoksista ja nuorten vaikutuskanavista. Monet äidit lähettivät meille sähköpostia ja kertoivat täydellisistä tyttäristään, joilla on kaikessa kymppi ja joita ainakin heidän puolestaan saa haastatella vaikka heti. Monista urheilujoukkueista kerrottiin, että yli puolella heidän määrätietoisesti harrastavista tytöistään on todella hyvä keskiarvo. Ainakin useiden aikuisten mielestä tällaiset tytöt olivat oikeita ihannetapauksia.
Tämä juttu ei kerro teille, onko ilmiö myönteinen vai kielteinen. On myös aika vaikeaa selittää edes, miksi tytöt tekevät niin kuin tekevät. Mutta ainakin he saavat itse hetken aikaa kertoa asiasta niin, että joku heitä kuuntelee.

Ihannetytöt-insertti A-studiossa 29.11!

Uusi blogi haastaa keskustelemaan

Haasta itsesi pohtimaan! Nuorten Ääni -toimitus aloittaa uuden kysymysblogin NÄTit kysyy HS.fi:ssä. Blogissa toimitus tuo esiin kysymyksiä nuorille tärkeistä aiheista. Joka toinen viikko julkaistavien blogimerkintöjen tarkoituksena on herättää keskustelua.


Ensimmäisessä blogissa pohditaan, missä määrin opettajan olisi hyvä tietää oppilaittensa henkilökohtaisesta elämästä ja vaikeuksista kotona. Kaikki eivät halua kertoa perheongelmistaan koulussa, mutta ne voivat näkyä muulla tavoin, kuten syrjäytymisenä, kiusaamisena tai huonoina arvosanoina.

Täytyisikö opettajan saada tietoa oppilaista nykyistä enemmän? Vastaa kysymykseen HS.fi:ssä.

perjantai 2. marraskuuta 2012

Kuudeksi kotiin Kontulassa


A-studiossa 22.10. esitetty Kontulasta kertova inserttimme on herättänyt paljon huomiota. Monet, erityisesti itähelsinkiläiset, ovat kritisoineet juttuprosessia liian heppoiseksi ja juttua perusteettomaksi ennakkoluulojen vahvistamiseksi. On luultu, että jutun väite Kontulan turvattomuudesta perustuu pelkästään jutussa käytettyyn kontula.com-sivuston sitaattiin ”Kontulalaiset ovat kokeneet turvattomuuden lisääntyneen jonkin verran viime vuosina. Etenkin naiset suunnittelevat tarkasti reittinsä ja välttävät liikkumista iltamyöhällä.” 
On totta, että sitaatin käyttäminen jutussa ilman erillistä selitystä oli harkitsematonta, sillä sitaatin päiväys tai kirjoittaja ei ollut jutuntekohetkellä tiedossa. Jutun taustalla on kuitenkin myös lukuisia muita lähteitä ja paljon tutkimusta.  
Juttu lähti erään Kontulassa asuneen toimituslaisen havainnosta. Asuessaan Kontulassa hän koki paljon turvattomuutta eikä uskaltanut liikkua ulkona pimeällä. Meitä alkoi kiinnostaa, onko ongelma todellinen.
Kävimme Kontulassa useampaan otteeseen ja haastattelimme yli 15 kontulalaista lasta ja nuorta. Suurin osa heistä piti Kontulan ostaria iästä riippuen joko turvattomana tai hyvin epämiellyttävänä. Myös erityisesti alle 13-vuotiaiden vanhemmat olivat huolissaan lastensa turvallisuudesta. Monilla alakouluikäisillä kotiintuloaika oli kello 18 ja heidän liikkumistaan ostarilla rajoitettiin.
Haastattelimme myös muutamia kontulalaisia aikuisia. Esimerkiksi kirjastonhoitaja kertoi, että kirjastossa oleskelee iltapäivisin hyvin paljon alakouluikäisiä lapsia. Hän epäili, ettei alueella ole lapsille kovin paljon muita turvallisia oleskelupaikkoja. Osa haastatteluistamme oli hyvin perusteellisia, yli tunnin mittaisia.  
Monet jututtamamme kontulalaiset pitivät erittäin hyvänä sitä, että Kontulan ostarin tilasta puhutaan ja siihen yritetään löytää ratkaisuja.
Haastatteluissa tuli myös esille monta kertaa sekä se, että turvattomuus olisi lisääntynyt muutamien viime vuosien aikana että se, että naiset joutuvat suunnittelemaan kävelyreittinsä tarkasti. Tämän takia uskalsimme käyttää kontula.comin sitaattia jutussa.
Tämän lisäksi on tietysti olemassa myös ihan numerofaktaa siitä, että Kontulan ostari on turvaton. Vuonna 2011 Kontulassa kirjattiin poliisin tilastojen mukaan 2909 rikosta, joka tekee lähes 0,23 rikosta asukasta kohden vuodessa Kontulan asukasluvun ollessa noin 13 000. 
Meille on huomautettu, etteivät Kontulan rikostilastot ole yhtä pahoja kuin esimerkiksi Espoon Leppävaaran. Tämä pitää paikkansa: Niin Espoossa kuin Helsingissäkin uutisoitiin alkusyksystä laajasti siitä, että Leppävaaran rikokset olivat ylittäneet Kontulan tason. Vuonna 2011 Leppävaarassa olikin tehty rikoksia 3 557, mutta 27 000 asukkaan alueella se ei tarkoita vuosittain kuin 0,13 rikosta asukasta kohden. 
Haastattelimme myös yhteensä lähes 20 asiantuntijaa ja poliitikkoa. Läheskään kaikki poliitikot eivät pitäneet Kontulan aluetta millään muotoa ongelmallisena. Sen sijaan saimme kyllä kuulla, että paljon erilaisia toimia on alueella yritetty tehdä, ja tämän kerromme myös jutussa. Tosin, niin kauan kuin alueella asuvat ihmiset eivät huomaa mitään muutosta, ei tehdyillä asioilla välttämättä voi kerskua.
Missään vaiheessa tarkoituksemme ei ollut tehdä täydellistä ja tasapuolista reportaasia Kontulan nykytilanteesta, emmekä siis väitä jutun sellainen olevan. Jutun lähtökohtana toimi vahvasti nuorten Kontulan ostarilla kokema ongelma, mutta emme myöskään kiellä, etteikö ongelmia olisi myös muissa kaupunginosissa. 
Kontula oli siis jutussa lähinnä esimerkkialue, kun lähdimme selvittämään, miten poliitikot suhtautuvat nuorten lähiöissä kokemiin ongelmiin ja mitkä tekijät heidän mielestään nykytilanteeseen ovat johtaneet. Uskon, että myös kontulalaiset pitävät tätä lähtökohtaa tärkeänä ja haluavat kuulla kysymykseen vastauksen.