maanantai 17. joulukuuta 2012

Mielikuva kreikkalaisesta voi muuttua aiheetta


Mediassa puhutaan ihmisistä kansalaisina ei yksilöinä. Muodostaako suomalainen media stereotypioita? Mistä asioista Suomessa uutisoidaan liika ja mistä liian vähän? Lähdin selvittämään maahanmuuttajataustaisilta nuorilta, millaisia heidän toisesta kotimaastaan tehdyt uutiset ovat.

Rajasin aiheen kolmeen maahan, joista Suomessa uutisoidaan paljon: Kreikka, Somalia ja Venäjä. Haastateltavien löytäminen oli helpompaa, kuin olin odottanut. Kaikilla kolmella oli paljon hyviä näkemyksiä ja mielipiteitä aiheeseen.

Yksi huomio, joka toistui jokaisen kertomuksissa oli se, että suomalaiset uutisoivat totuudenmukaisesti, mutta yksipuolisesti kustakin maasta. Lisäksi nuoret pohtivat, että uutiskuvat on otettu usein turhan dramaattisesta kuvakulmasta tai henkilöstä.

Alma Smolander

Lue koko juttu: 

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Uusi kysymysblogi sai hyvän startin



Nuorten Ääni -toimituksen ensimmäinen kysymysblogi Helsingin Sanomien netissä keräsi vastaajia. 

Kysymykseen, tulisiko opettajan tietää enemmän oppilaan yksityisasioista, vastasi 159 henkilöä. Kyllä-ääniä oli 47 prosenttia, ei-ääniä taas 34 prosenttia. En osaa sanoa vastasi 19 prosenttia vastanneista.

Kysymysblogin kommenteissa nousi esiin perusteltuja kantoja sekä puolesta että vastaan. Monia mietitytti opettajan ja oppilaan välinen luottamus ja henkilökohtaisista asioista kertomisen vaikeus.

Opettajilta kaivattiin enemmän ammattitaitoa vaikeiden asioiden käsittelyyn. Esiin nousi myös mahdollinen oppilaiden erityiskohtelu ja sitä seuraava kiusaaminen, sekä monia muita hyviä pointteja eri näkökulmista.

Keskustelu jatkuu tulevissa Nuorten Ääni -toimituksen blogimerkinnöissä!


Verna Virkkunen


perjantai 16. marraskuuta 2012

Nuorten Ääni -toimitus voitti Demokratiapalkinnon

Nuorten Ääni -toimitus voitti yleisöäänestyksessä Demokratiapalkinnon, jonka saivat myös raadin valitsemat Muuramen Nuorten Yrittäjyystalo Innola ry sekä Nuoret Kehittäjät: lastensuojelunuorten kehittäjäryhmä Helsingistä.  Palkinnot jaettiin 13. marraskuuta Smolnassa. Palkinnon antoi henkilökohtaisesti Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 


Nuutti pitämässä pientä puhetta.
Lisää aiheesta:
Suomen Kuvalehti
Helsingin Sanomat
Uutisaalto

Yle kutsui kaksi puheenjohtajaa aamu-TV:seen pieneen juttelutuokioon liittyen Demokratiapalkintoon perjantaina 16 marraskuuta kello 7.50:
Yle aamu-tv

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Täydelliset nuoret naiset


Monet ikäisemme tytöt tekevät hirveän paljon asioita ja yrittävät joka paikassa täysillä. Emme tiedä, pitävätkö tytöt elämäntyylistään, miksi he tekevät niin kuin tekevät tai miten se heihin vaikuttaa. Mutta silti kukaan ei puhu heistä ikinä. Aina puhutaan vain syrjäytyneistä ja päihdeongelmaisista, samalla kun nämä päinvastaiset nuoret jätetään oman onnensa nojaan puurtamaan ja taistelemaan menestyksestä.
Lähdimme etsimään tyttöjä, jotka ovat hyviä vähän kaikessa. Balettikouluilta, musiikkioppilaitoksista ja nuorten vaikutuskanavista. Monet äidit lähettivät meille sähköpostia ja kertoivat täydellisistä tyttäristään, joilla on kaikessa kymppi ja joita ainakin heidän puolestaan saa haastatella vaikka heti. Monista urheilujoukkueista kerrottiin, että yli puolella heidän määrätietoisesti harrastavista tytöistään on todella hyvä keskiarvo. Ainakin useiden aikuisten mielestä tällaiset tytöt olivat oikeita ihannetapauksia.
Tämä juttu ei kerro teille, onko ilmiö myönteinen vai kielteinen. On myös aika vaikeaa selittää edes, miksi tytöt tekevät niin kuin tekevät. Mutta ainakin he saavat itse hetken aikaa kertoa asiasta niin, että joku heitä kuuntelee.

Ihannetytöt-insertti A-studiossa 29.11!

Uusi blogi haastaa keskustelemaan

Haasta itsesi pohtimaan! Nuorten Ääni -toimitus aloittaa uuden kysymysblogin NÄTit kysyy HS.fi:ssä. Blogissa toimitus tuo esiin kysymyksiä nuorille tärkeistä aiheista. Joka toinen viikko julkaistavien blogimerkintöjen tarkoituksena on herättää keskustelua.


Ensimmäisessä blogissa pohditaan, missä määrin opettajan olisi hyvä tietää oppilaittensa henkilökohtaisesta elämästä ja vaikeuksista kotona. Kaikki eivät halua kertoa perheongelmistaan koulussa, mutta ne voivat näkyä muulla tavoin, kuten syrjäytymisenä, kiusaamisena tai huonoina arvosanoina.

Täytyisikö opettajan saada tietoa oppilaista nykyistä enemmän? Vastaa kysymykseen HS.fi:ssä.

perjantai 2. marraskuuta 2012

Kuudeksi kotiin Kontulassa


A-studiossa 22.10. esitetty Kontulasta kertova inserttimme on herättänyt paljon huomiota. Monet, erityisesti itähelsinkiläiset, ovat kritisoineet juttuprosessia liian heppoiseksi ja juttua perusteettomaksi ennakkoluulojen vahvistamiseksi. On luultu, että jutun väite Kontulan turvattomuudesta perustuu pelkästään jutussa käytettyyn kontula.com-sivuston sitaattiin ”Kontulalaiset ovat kokeneet turvattomuuden lisääntyneen jonkin verran viime vuosina. Etenkin naiset suunnittelevat tarkasti reittinsä ja välttävät liikkumista iltamyöhällä.” 
On totta, että sitaatin käyttäminen jutussa ilman erillistä selitystä oli harkitsematonta, sillä sitaatin päiväys tai kirjoittaja ei ollut jutuntekohetkellä tiedossa. Jutun taustalla on kuitenkin myös lukuisia muita lähteitä ja paljon tutkimusta.  
Juttu lähti erään Kontulassa asuneen toimituslaisen havainnosta. Asuessaan Kontulassa hän koki paljon turvattomuutta eikä uskaltanut liikkua ulkona pimeällä. Meitä alkoi kiinnostaa, onko ongelma todellinen.
Kävimme Kontulassa useampaan otteeseen ja haastattelimme yli 15 kontulalaista lasta ja nuorta. Suurin osa heistä piti Kontulan ostaria iästä riippuen joko turvattomana tai hyvin epämiellyttävänä. Myös erityisesti alle 13-vuotiaiden vanhemmat olivat huolissaan lastensa turvallisuudesta. Monilla alakouluikäisillä kotiintuloaika oli kello 18 ja heidän liikkumistaan ostarilla rajoitettiin.
Haastattelimme myös muutamia kontulalaisia aikuisia. Esimerkiksi kirjastonhoitaja kertoi, että kirjastossa oleskelee iltapäivisin hyvin paljon alakouluikäisiä lapsia. Hän epäili, ettei alueella ole lapsille kovin paljon muita turvallisia oleskelupaikkoja. Osa haastatteluistamme oli hyvin perusteellisia, yli tunnin mittaisia.  
Monet jututtamamme kontulalaiset pitivät erittäin hyvänä sitä, että Kontulan ostarin tilasta puhutaan ja siihen yritetään löytää ratkaisuja.
Haastatteluissa tuli myös esille monta kertaa sekä se, että turvattomuus olisi lisääntynyt muutamien viime vuosien aikana että se, että naiset joutuvat suunnittelemaan kävelyreittinsä tarkasti. Tämän takia uskalsimme käyttää kontula.comin sitaattia jutussa.
Tämän lisäksi on tietysti olemassa myös ihan numerofaktaa siitä, että Kontulan ostari on turvaton. Vuonna 2011 Kontulassa kirjattiin poliisin tilastojen mukaan 2909 rikosta, joka tekee lähes 0,23 rikosta asukasta kohden vuodessa Kontulan asukasluvun ollessa noin 13 000. 
Meille on huomautettu, etteivät Kontulan rikostilastot ole yhtä pahoja kuin esimerkiksi Espoon Leppävaaran. Tämä pitää paikkansa: Niin Espoossa kuin Helsingissäkin uutisoitiin alkusyksystä laajasti siitä, että Leppävaaran rikokset olivat ylittäneet Kontulan tason. Vuonna 2011 Leppävaarassa olikin tehty rikoksia 3 557, mutta 27 000 asukkaan alueella se ei tarkoita vuosittain kuin 0,13 rikosta asukasta kohden. 
Haastattelimme myös yhteensä lähes 20 asiantuntijaa ja poliitikkoa. Läheskään kaikki poliitikot eivät pitäneet Kontulan aluetta millään muotoa ongelmallisena. Sen sijaan saimme kyllä kuulla, että paljon erilaisia toimia on alueella yritetty tehdä, ja tämän kerromme myös jutussa. Tosin, niin kauan kuin alueella asuvat ihmiset eivät huomaa mitään muutosta, ei tehdyillä asioilla välttämättä voi kerskua.
Missään vaiheessa tarkoituksemme ei ollut tehdä täydellistä ja tasapuolista reportaasia Kontulan nykytilanteesta, emmekä siis väitä jutun sellainen olevan. Jutun lähtökohtana toimi vahvasti nuorten Kontulan ostarilla kokema ongelma, mutta emme myöskään kiellä, etteikö ongelmia olisi myös muissa kaupunginosissa. 
Kontula oli siis jutussa lähinnä esimerkkialue, kun lähdimme selvittämään, miten poliitikot suhtautuvat nuorten lähiöissä kokemiin ongelmiin ja mitkä tekijät heidän mielestään nykytilanteeseen ovat johtaneet. Uskon, että myös kontulalaiset pitävät tätä lähtökohtaa tärkeänä ja haluavat kuulla kysymykseen vastauksen.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Selittäisittekö, miksi kotimatkallani on 14 baaria?



Vaalien alla poliitikot ovat innokkaita kertomaan, miten asioiden tulisi olla ja mitä he itse tekisivät, jotta asiat muuttuisivat paremmiksi. Harva kuitenkaan viitsii vastata kysymykseen: Miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty? Epämukavista päätöksistä ei selvästi ole mukava puhua.

Nuorten Ääni -toimituksen nuoret halusivat kysyä kuntapäättäjiltä, miksi olemme tässä tilanteessa. Ensimmäisessä jutussa selvitetään itähelsinkiläisen Kontulan lähiön huonoa turvallisuustilannetta. Lapset ja nuoret saavat kertoa omin sanoin, miksi heitä pelottaa liikkua yksin ostarilla. Toisessa jutussa selvitetään, miksi sosiaalityöntekijä ei välttämättä ota nuoren mielipidettä huomioon lain vaatimalla tavalla. Huostaanottoprosessin kokenut nuori kertoo muodollisen kuulemisen olevan varsin yleistä sosiaalityössä. Kolmas juttu antaa äänen Lohjan nuorille, jotka joutuvat hengailemaan Prisman lattialla, koska parempiakaan paikkoja ei illanviettoon löydy.

Jokaisessa jutussa nuoret ovat itse havainneet ongelman, johon poliitikot saavat selittää syitä. Helppoa se ei ollut - esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava kertoi olleensa elämänsä pisimmässä haastattelussa arvioidessaan Kontulan ongelmia. Sosiaalityön laiminlyöntejä selvittänyt toimittaja haastatteli useita lautakunnan jäseniä, mutta juuri kukaan ei osannut selittää, mistä päätöksistä ongelmat johtuvat.

Kaikki jutut ovat alusta loppuun saakka nuorten suunnittelemia ja tekemiä. Nuoret päättivät itse, mitkä aiheet halusivat nostaa esille kuntavaaleja varten. Lopputuloksesta huomaa, että poliitikot eivät ole tottuneet perustelemaan nuorille heitä koskevia päätöksiä.

Voit katsoa jutut Ylen sivuilta.

Katariina Aho

torstai 25. lokakuuta 2012

Nuorten Ääni -toimitus ehdolla Demokratiapalkinnon saajaksi


Oikeusministeriön Demokratiapalkinto jaetaan tänä vuonna lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista edistäville hankkeille. Raati on valinnut yleisöäänestykseen kuusi mediakasvatuksessa ansioitunutta hanketta, joiden joukossa on myös Nuorten Ääni -toimitus.

Ilmoittauduimme mukaan, koska Nuorten Ääni -toimituksessa kehitetyn toimintamallin avulla nuoret saavat äänensä kuuluviin valtamediassa. Toimituksessa käytetään erilaisia yhteistoiminnallisia menetelmiä ja harjoituksia, jotka mahdollistavat osallistumisen sellaiseen toimitustyöhön, jota normaalisti tekevät aikuiset ammattilaiset. Samalla nuoret oppivat sosiaalisia taitoja ja vaikuttamista.

Kaikki perustuu yhdessä tekemiseen. Kokeneemmat nuoret auttavat ja opastavat nuorempia, ja kaikki ovat taidoista riippumatta samanarvoisia. Malli sopisi hyvin monistettavaksi myös muualle Suomeen.

Voit tukea meitä äänestämällä Otakantaa.fi-sivulla!

Jos Nuorten Ääni -toimitus ei ole ennalta tuttu, kannattaa tutustua Tästä pitäisi puhua-julkaisuun, jossa esitellään toimituksen juttuja ja toimintaa.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Hyväpaha lähiökriisi

Miten kuntapolitiikka vaikuttaa kontulalaisnuoren arkeen? Tätä lähdimme selvittämään, kun aloimme tehdä kuntavaaliaiheista inserttiämme.

Varsinkin helsinkiläisille on tuttua, että Kontulaa käytetään synonyyminä rauhattomalle ja jossain määrin epäonnistuneelle alueelle. Kontula on Eiran vastakohta, lähiökriisien lintukoto. Huonoa ennakkokuvaamme vahvisti ex-kontulalaisen meille kertoma tarina roskiksesta löytyneestä ruumiista ja jahtaavista juopoista. 
  Jutussa käytimme Kontulaa esimerkkinä. Alueen kaltaisia lähiöitä on runsaasti muuallakin Suomessa. Monet nykyiset lähiöpainajaiset ovat syntyneet 1960-luvulla, kun ihmiset alkoivat muuttaa massana maalta kaupunkiin. Asuntopulaan oli pakko rakentaa äkkiä suuria kerrostaloalueita. Kontula kuuluu niistä suurimpiin.

Hävettää myöntää, että työn alussa toimitusryhmästämme vain yksi tunsi Kontulan hyvin. Lisäksi yksi oli vieraillut Kontulassa turistina ja toinen nähnyt paikallisia maisemia auton ikkunasta.
Kun menimme käymään ensikertaa insertin teon aikana Kontulassa, yllätyimme ihan tavallisista ihmisistä. Alue alkoikin tuntua tavikselta. Kulman takaa aukesi kuitenkin maisema 14 baarin ostarille.

Ostarin liepeillä sijaitsevassa nuorisotalossa tapasimme Nooran ja Lunetan. He puhuivat huumeita myyvistä narkkareista, puukotuksista ja onnettomasta imagosta. Lisäksi 10-vuotias Aino kertoi meille seinäänsulautumissuunnitelmastaan pelottavien juoppojen uhatessa.

Tapaamamme kunnanavaltuutetut, Pekka Saarnio (vas) ja Risto Rautava (kok) sen sijaan kumosivat Kontulan karut tarinat. Molemmat Kontulassa asuneina pitivät kaupunginosan ongelmana lähinnä huonoa mainetta, joka Saarnion mukaan on "juuttunut kuin paskat seinälle". Kun kysyimme ostarin hyvistä puolista, saimme vastaukseksi maalatut seinät ja "sen hirveän hyvän ruokapaikan". 
  Haastattelemamme kontulalaisnuoret keksivät kyllä syitä kaupunginosan maineelle. Tulevaisuudessa he toivoisivat ainakin baarien vähentämistä, mikä voisi tehdä ostarista rauhallisemman. Poliitikot eivät edelleenkään myöntäneet ongelmaa.

Saarnio kertoi tunteneensa usein juoppojen sijaan epämiellyttäväksi ostarilla meidät nuoret. Kontulan pahin ongelma tuntuukin olevan se, ettei todellisia ongelmia edes myönnetä. Ja vaikka niin tehtäisiinkin, ne yleensä vain sysätään jonkun muun kontolle. Ainakaan lähivuosina Kontulan nuorten arkiongelmiin ei siis ole ratkaisua tulossa. Harva uskoo kuntavaalienkaan nostavan Kontulan kysymyksiä ratkottaviksi.

Kontulajuttu esitetään YLE TV1:n A-studiossa 22.10.2012 kello 21.
Voit katsoa jutun myös Areenasta.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Ikää hintsunlaisesti, baariin pääsee silti

Pääseekö alaikäisenä baariin? Pääsee, jos on tarpeeksi itsevarma, eikä näytä 13-vuotiaalta. Tämän totesimme Marja Kuikan ja Reeta Niemosen kanssa päästessämme mukaan tekemään juttua Turun yöstä A-studioon.

Oli jännittävää lähteä kuvaamaan näin salaperäistä juttua – kukaan ei saanut tietää siitä etukäteen, ettei se paljastuisi baarien omistajille ja pilaisi mahdollisuuksiamme päästä sisään. Paineista huolimatta lähdimme kokeilemaan onneamme omana itsenämme, emmekä pyrkineet näyttämään ikäistämme vanhemmilta tai ehostautuneet paljon enemmän kuin arkenakaan.

Pääsimme sisään yli puoleen yrittämistämme paikoista, mikä ei sinänsä ollut suuri yllätys, sillä olimme jo etukäteen kuulleet, että sisäänpääsy ei ole mahdottomuus. Odottamatonta oli kuitenkin se, miten arkisesti osa portsareista meihin suhtautui. Varauduin jo joissain paikoissa kääntymään pois, luullen ovimiehen pyytävän meitä näyttämään henkilöllisyystodistuksemme, mutta portsari vain tyytyi tervehtimään meitä iloisesti.

Tällaisissa tilanteissa ei voinut kuin ihmetellä, että missä kohtaa menee väärin: ovatko baarien omistajat antaneet portsareille määräyksen päästää kaikki sisään vai rikkovatko ovimiehet lakia huolimattomuuttaan tai välinpitämättömyyttään? Erityisesti mieleen jäi paikka, jonka ovessa luki K-22, eikä tummapukuinen portsari tehnyt elettäkään estääkseen sisälle menemisemme.

Osa paikoista piti ovensa visusti kiinni meiltä alaikäisiltä, mutta tuntui kuitenkin, että portsarit kohtelivat meitä varteenotettavina tulevaisuuden asiakkaina. Varmasti useita erilaisia sisäänpääsy-yrityksiä nähneet ovimiehet eivät nielleet selityksiämme partioretkestä ja Helsinkiin unohtuneesta passista, mutta eivät yrittäneet kuitenkaan  nolata meitä, vaan tyytyivät toteamaan asiallisesti, ystävälliseen sävyyn: ”ikää näyttää löytyvän vähän hintsunlaisesti."

Katso juttu Yle Areenasta.
Lue Ylen nettisivuilta alkoholitarkastajan kommentti.

Maija Koivistoinen

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Tervetuloa mukaan!



Nuorten Ääni -toimituksen toiminta jatkuu taas!

Toimituksessa pääset nostamaan esille sinulle tärkeitä asioita Suomen suurimmissa medioissa ja vaikuttamaan suuren yleisön mielipiteisiin. Samalla opit mm. kuvaamista, haastattelemista ja kirjoittamista – ja tutustut uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin! Etukäteen ei tarvitse osata mitään, eikä tarvitse ilmoittautua.

Syksyn ensimmäinen kokous pidetään 27.8. klo 17–19 toimintakeskus Hapessa.

Toimintamme perustuu siihen, että nuoret tekevät itse kaiken alusta loppuun. Esimerkiksi toimituksen kokouksissa paikalla on aina hankkeen aikuinen työntekijä, mutta puhetta johtavat nuoret, jotka valitaan puolen vuoden välein järjestettävissä vaaleissa.

Toimitukseen ovat tervetulleita kaikki nuoret taitoihin katsomatta. Aikuisten ammattitaitoisten ohjaajien ja muiden toimituslaisten avulla kuka tahansa voi kirjoittaa lehtiartikkelin tai tehdä yhteiskunnallisen tv-jutun. Tärkeintä on innostus ja hyvä asenne!

Tulostettavan tiedotteen saat tästä. Voit myös kysellä lisätietoja. Tervetuloa mukaan!

torstai 31. toukokuuta 2012

Netti madaltaa kiusaamiskynnystä


Nimimerkin suojissa kirjoittelu, sarkastinen kommentointi ja provosoiminen ovat kaikki netissä yleistyneitä ilmiöitä. Määritelläänkö ne nettikiusaamiseksi ja kuka määritelmän tekee? Millainen on tyypillinen nettikiusaaja?
Muun muassa näitä kysymyksiä lähdimme selvittämään Eden Gebran kanssa.

Päätimme käyttää jutussamme haastateltavia ja pyrimme valitsemaan heidät niin, että jokaisella olisi hiukan erilainen näkökulma työnsä puolesta aiheeseemme.
Valitsimme haastateltaviksemme nettipoliisi Marko Forssin sekä MLL:n nuorisotyön päällikkö Juuso Peuran ja Verken nuorisotyöntekijän Pekka Myllerin.
Juttua tehdessä huomasimme, että aiheesta nettikiusaaminen löytyy loputtomasti tietoa ja mielipiteitä.
Rajasimme aiheemme käsittelemään nuorten nettikiusaamista ja otimme tapausesimerkiksi Forssin mainitseman viiltelykuvista kiusatun 15-vuotiaan tytön.Tapaus oli vanha, mutta yhä monien nuorten muistissa. Kiusaamisesta muodostui ryhmäilmiö ja tytön kuvia leviteltiin monille nettisivuille. Kiusaaminen väheni huomattavasti nettipoliisin tehtyä poliisiprofiilillaan blogikirjoitus kiusaajille.

Alma Smolander

perjantai 25. toukokuuta 2012

Yksin liikenteessä?

Me suomalaiset käännämme katseemme pois ja välttelemme kontaktin ottamista viimeiseen asti. Bussista jäädessä pongahdetaan pystyyn ja oletetaan että toinen ymmärtää väistää. Muutosta parempaan on vaikea saada, jos ei uskalla itse sitä tehdä.

Lähtisivätkö ihmiset keskustelemaan julkisissa liikennevälineissä, jos joku vain tekisi aloitteen?
Tuo kysymys johti minut ja Anni Petäjän tutkimusmatkalle Helsingin kulkuneuvoihin.

Minä en ole tottunut rupattelemaan tuntemattomille. Kynnys on niin korkealla, vaikka käytännössä puhuminen onkin helppoa. Siksi keskustelukierros kulkuneuvoissa virkisti todella. Oli hauskaa huomata, miten eri tavoin ihmiset reagoivat kun heihin ottaa kontaktia. Yllätyin, miten mielenkiintoisia tarinoita ihmisiltä voi kuulla.

Eräs nainen ratikassa innostui juttelemaan lempiravintoloistaan meille niin, että unohti jäädä oikealla pysäkillä pois. Metrossa taas yksikään mies ei lähtenyt juttusille kanssamme. Vanha pariskunta jopa mulkoili meitä kummallisesti, kun yritimme aloittaa keskustelua parikymppisen pojan kanssa. Tuntui, että pikku rupattelumme ei ollut kaikkien mielestä sopivaa.

Kierrokselta jäi mieleen hyvin erityyppisiä kokemuksia, mutta parasta oli itsensä voittamisen tunne. Hienoa oli huomata, kuinka väärässä on ollut itsestään ja kanssamatkustajista.

Verna Virkkunen

Lue juttu tästä

Stressasimmeko me päiväkodissa?



Olen päiväkotini pihalla. Päälläni on uusi, violetti mekko, josta olen tosi ylpeä. Kiipeilytelineeseen on ruuhkaa. Kaikki haluaisivat kiivetä sen korkeimpaan kohtaan. Kinastelun jälkeen useimmat luovuttavat ja päätyvät leikkimään jotain muuta.

Reilun kymmenen vuoden kuluttua olen Nikin päiväkodin pihalla puhumassa lastenhoitajan kanssa alle kolmevuotiaiden stressistä.
Niki on puolitoistavuotias poika, jonka hoitopäivät ovat aikuisen työpäivän mittaisia. Liisa Keltikangas-Järvisen tuoreen kirjan mukaan päiväkotielämä aiheuttaa Nikille stressiä. Jos Keltikangas-Järvistä on uskominen, stressi voi aiheuttaa Nikille tulevaisuudessa oppimisvaikeuksia ja heikkoa stressinsietokykyä.

Meillä oli ajoittain ristiriitaisia ajatuksia jutun aihetta kohtaan. Olemme molemmat aloittaneet päiväkodin alle kaksivuotiaina. Päiväkotimuistomme ovat iloisia ja kiireettömiä. On vaikeaa uskoa, että me olisimme heikentyneestä stressinsietokyvystä ja tunne-elämän häiriöistä kärsiviä päiväkotihoidon tuloksia.

Jutun suunnittelemisen aikoihin luin lehdestä aihetta käsittelevän artikkelin. Siinä kymmenkunta vanhempaa kertoi, ettei heidän lapsillaan ole mitään ongelmaa. Vanhemmat nauroivat sykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen väitteille. Keltikangas-Järvisen mukaan stressiä ei kuitenkaan voi nähdä lapsen käytöksestä.

Vanhemmat ja päiväkodit kokevat professorin syyllistävän heitä ja asettuvat puolustuskannalle.

Väittelyn lomassa unohtuu, että pitäisi ajatella lapsen parasta. Lasten pitäisi varttua vanhempiensa hellässä huomassa tai nykyisiä päiväkotiryhmiä huomattavasti pienemmässä ryhmässä.
Kuinka monella vanhemmalla on mahdollisuus antaa tämä lapselleen?

Nikin hoitopaikassa, päiväkoti Tuulessa, vakuutuimme siitä, ettei päiväkotia kannata syyllistää. Heillä ei ole resursseja pienentää Nikin mahdollista stressiä kutistamalla ryhmäkokoja. Mikä sitten voisi auttaa asiaa oikeasti? Raha.

Jutun tekemisen jälkeen tuntuu hurjalta katsoa omia päiväkotikuviaan. Useat lapset aloittavat päiväkodin alle kolmevuotiaana. Kasvaako meistä päiväkodin takia hermoheikkoja maailmasta ahdistuneita stressikimppuja?

Toivottavasti ei, siitä ovat ainakin kaikki osapuolet yhtä mieltä.

Helmi Rantala, Senja Rajalin

Lue juttu tästä!

tiistai 15. toukokuuta 2012

Vanhempien seksuaalisuus herättää tunteita

Lapseni synnyttyä päässäni pyöri luonnollisesti kaikenmaailman kasvatusohjeita ja- vinkkejä, joita kirjat ja internet on pullollaan. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että seksuaalisuudessa ja seksissä vauvan myötä tapahtuvista muutoksista ei puhuta kovinkaan käytännönläheisesti.

Niinpä lähdin tekemään juttua vanhempien seksuaalisuudesta. Jutussa kaksi seksuaaliterapeuttia vastaa suoriin ja napakoihin kysymyksiin kuten: "Mitä tehdä jos lapsi näkee vanhempiensa harrastavan seksiä?" Erityisesti tämä kysymys on aiheuttanut valtavaa keskustelua vauvafoorumeilla. Kenelläkään ei kuitenkaan tunnu olevan varmaa vastausta, miten tilanne tulisi hoitaa. Vanhemmat syyttelevät toisiaan saastaisiksi ja ajattelemattomiksi, jos jollekin päässyt käymään kysymyksen esittämällä tavalla.

Julkaisua seurasi melkoinen palaute. Siksi haluankin vielä korostaa, että jutussa käsitellään nimenomaan lapsen vanhempien välistä seksuaalisuutta, jotta vanhemmat voisivat olla tyytyväisiä seksielämäänsä siten, että se ei aiheuta lapselle traumoja ja ahdistusta.  

Anniina Rintala

Lue juttu tästä!

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Koulujen huumevalistus: Paljon kaikkea muttei paljon mitään

Nuorisotyöntekijöitä, seurakuntia, opettajia, yksityisiä henkilöitä, terveydenhoitajia. 
Ja järjestöjä: suuria, pieniä, uskonnollisia, lääketieteellisiä, vapaaehtoisvoimin pyöriviä. 
Tästä paletista koulut saavat valita, kun haluavat oppilailleen huumevalistusta.
Tämän jutun tekeminen oli aika vaikeaa juuri siksi, että huumevalistuksen kentästä oli mahdotonta saada minkäänlaista kokonaiskäsitystä. Kukaan ei tiettävästi pidä lukua kaikista alalla pörräävistä tahoista. Järjestöillä ei myöskään ole mitään yhteistä linjaa tai säännöstöä.
Kaikki siis juttelevat nuorille omista lähtökohdistaan, omilla ideologioillaan, omiin tutkimustuloksiinsa vedoten.
Ei ihme, etteivät nämä saa selkeitä tuloksia aikaiseksi, vaan kevyiden huumeiden käyttö yleistyy koko ajan.
Huumevalistusjuttu julkaistiin Hesarissa 1.5.2012.
Voit lukea sen tästä.

tiistai 1. toukokuuta 2012

Miten bulldoggille maistuu hienostoelämä?


Koirille on nykyään myynnissä kaikenlaista outoa; manikyyriä, hajuvettä ja aurinkolaseja. Tykkäävätkö koirat sellaisesta?


Lähdimme selvittämään, mitä tarvitaan, että toimittajan juntista englanninbulldoggista Lotasta tulee hienostokoira.

No, pesu ainakin tarvitaan. Mineraalikylvyssä Lotasta tuleekin kokonaan eri värinen.

Ravintoneuvonnassa saamme kuulla, että koiraa on hoidettu kerrassaan väärin koko sen elämän ajan.

Hieronnassa paljastuu, että Lotan sydämessä oleva kasvain johtuu sen omistajan sydämestä heijastuneista ihmissuhdeongelmista. Akupunkiossa Lotta yrittää syödä kaikki siihen tökätyt neulat ja rentoutushoito joudutaan keskeyttämään.

Koiravaatekaupassa tyydymme ihailemaan pienemmille koirille tarkoitettuja pikkuhousuja, jarrusukkia ja pupupukuja, koska ainoat Lotan päälle mahtuvat vaatteet ovat arkisia sade- tai toppatakkeja, joista on glamour kaukana.

Samassa vaatekaupassa Lotta myös tapaa ihan oikean hienostokoiran. Tätä ainutkertaista hetkeä ei kamera ehdi taltioida, koska kaikki käy niin kovin äkkiä: Lotta innostuu mielettömästi ja käytännöllisesti katsoen lanaa pikkukoiran alleen.

Söpöön villapaitaan ja rusettiin pukeutuneen hienostohauvan on tyydyttävä räksöttämään juntille omistajansa sylistä käsin.

Koirainsertti esitettiin YLE TV1:n Kuningaskuluttajassa 3.5.
Voit katsoa sen arkistosta.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Kuntauudistus katsoi nuoria silmiin Nuorten parlamentissa

Lauantaina iltapäivällä istahdimme pöydän ympärille miettimään tulevaa juttuamme. Seuraavana perjantaina järjestettäisiin Nuorten parlamentti, josta meidän on määrä kirjoittaa juttu Helsingin Sanomiin. Kuusi päivää ja meillä on edessämme tyhjä, valkoinen ruutu.
Muutama tunti, välipalamurot ja kymmeniä kirjoitusvirheitä; näin ideoimme aiheen juttuumme. Kuntauudistus kalvaa nuoria, eikä parlamentin täysistuntokaan jää huolta vaille.
"Miksei näitä kysymyksiä ole tullut yhtään Helsingistä?"
Kauhava, Siikajoki, Muonio ... Täällä me istumme Helsingin Kalasatamassa. Tajusimme, ettei kuntauudistus kosketa meitä itseämme mitenkään.

Kun perjantai koitti, haastattelimme hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusta, opetusministeri Jukka Gustafssonia, Kimmo Tiilikaista, Kauhavalaista Minna Vakkuria ja 129 muuta nuorta.
Täysistunnon aikatauluun mahtui lopulta vain yksi kuntauudistusta käsittelevä kysymys, mutta kuten haastateltavien määrästä voi huomata, keskustelua syntyi silti.

Ben Zyskowicz ja keksipaketti ovat erottamaton pari. Välillä kiireinen työskentelymme keskeytyi, kun TV:stä tuttu naama kurkkasi ovesta sisään. Pekkarinen, Kiviniemi, Räsänen, Niinistö, ei siis se presidentti ja Kaikkonen. Informaatiotulvassa kaikkea tapahtunutta oli välillä vaikeaa käsittää kerralla. Onneksi paikalla olleet muut ryhmämme toimittajat palauttivat meidät tarpeen tullen asiaan.

Muutamaa minuuttia vaille viisi tuli äkkilähtö Sanomatalolle. Siellä, monitorilla, odotti harmaa laatikko meidän juttuamme varten. Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimiehen Marko Junkkarin avulla viimeistelimme juttumme painoon vietäväksi.

Valmiin jutun voit lukea tästä.



Nämä gallupin tulokset eivät mahtuneet mukaan Hesari-juttuun, mutta julkaisemme ne tässä:

Gallup-kysely Eduskuntatalon aulassa aamulla 23.3, kyselyyn vastasi 129 nuorta.

Miten uskot palveluillesi käyvän mahdollisen kuntauudistuksen myötä?

Palvelut paranevat: 10
Palveluiden taso pysyy samana: 67
Palvelut huononevat: 53
Ei osaa sanoa: 3
Muoniosta kotoisin oleva Matti Pajari kommentoi ministeri Virkkuselle:
"Jatkossa on tehtävä kunnon selvitys ennen kuntaliitoksia!"

- Maija Koivistoinen ja Helmi Rantala

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Nuorten Ääni -toimitus perusti päiväksi toimituksen eduskuntataloon


Nuorten Ääni -toimitus vastasi Nuorten parlamentti -tapahtuman reaaliaikaisesta uutisoinnista eduskunnan verkkosivuilla. Päivän aikana toimitus seurasi nuorten parlamentaarikkojen täysistuntoa ja kuunteli poliitikkojen ja nuorten välistä kädenvääntöä. Toimituksen työskentelyä ohjasivat päivän aikana uutispäälliköt Heta Lampinen ja Robert Sundman.

Toimitus vastasi uutisoinnista myös kaksi vuotta sitten, kun Nuorten parlamentti järjestettiin huhtikuussa 2010. Tänä vuonna toimituksen tavoitteena oli uutisoida politiikan isoista kysymyksistä, ja siitä, miten ne vaikuttavat suomalaisten nuorten elämään. Juttuja tehtiin mm. kuntauudistuksesta, koulukiusaamisesta, homojen oikeuksista, kesätöistä, kansanedustajiin kohdistuvista ennakkoluuloista sekä Zyskowiczista, joka etsi keksejä toimitushuoneesta.

Nuorten parlamentin uutisoinnista vastasi yhteensä 18 toimituksen jäsentä. Osa juttuaiheista on suunniteltu etukäteen – osa puolestaan syntyy päivän aikana. Vinkkejä politiikan uutisointiin saatiin muun muassa Ylen politiikantoimittaja Pirjo Auviselta.

Lue kaikki päivän jutut eduskunnan verkkosivuilta.

maanantai 9. tammikuuta 2012

Presidenttiehdokkaat Nuorten Ääni -toimituksen tentissä


Kaikki ovat nähneet presidenttiehdokkaita televisiossa kengät kiillotettuina puhumassa vakavalla äänellä pitkiä sanoja. Mutta osaako joku kuvitella Paavo Väyrystä musisoimassa hippikommuunissa? Tai Eva Biaudet'a maalaamassa graffiteja?