Onko pituudella väliä?

"Pituus on joillekin hyvin herkkä asia. Lyhyitä ihmisiä saatetaan kiusata, ja se on minusta turhaa. Ei kukaan voi mitään sille, kuinka pitkä tai lyhyt on."

Lue koko blogikirjoitus Megafonista!

Kuka tietää sinusta ja kenen luvalla?

Tiedätkö, millaisia jalanjälkiä jätät verkkoon? Tai kuka niitä tarkkailee? Mietitkö koskaan, miten digitaalinen jalanjälki vaikuttaa tulevaisuuteesi?

Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan Nuorten Ääni -toimituksen ja Helsingin Sanomien tilaisuudessa maanantaina 11.1.2016 klo 17-18.30 Sanomatalon Mediatorilla, Töölönlahdenkatu 2.

Tilaisuuden juontavat Nuorten Ääni -toimituksen nuoret.

Keskustelijoina muun muassa:
-Maija "Mansikkka" Voutilainen, vloggaaja
-Janne Matikainen, tutkija, Helsingin yliopisto
-Max Mickelsson, tietoyhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Microsoft
-Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu
-Mikko Jordman, rehtori, Nurmijärven yhteiskoulu
-Leena Romppainen, varapuheenjohtaja, Effi
-Timi Wahalahti, Piraattipuolue

Facebook-tapahtuman löydät täältä.

Elämä teini-ikäisenä olikin erilaista kuin kuvittelin

"Ala-asteikäisenä leikimme usein pikkusiskoni kanssa 15-vuotiaita tyttöjä. Meillä oli tietty kuva siitä, minkälaisia sen ikäiset tytöt ovat ja minkälaista heidän elämänsä on. Nyt kun olen oikeasti 15, olen huomannut, että elämä on ihan erilaista kuin kuvittelimme sen olevan."

Lue koko blogikirjoitus Megafonista!

Nuoret tyytymättömiä Ruuti-aloitteiden käsittelyyn

Ruudin ydinryhmäläinen, Nuorten Ääni -toimituksen toimittaja Eetu kyllästyi siihen, miten kaupunki vastaa Ruuti-aloitteisiin ja kirjoitti aiheesta jutun Helsingin Sanomiin.

Lue juttu täältä.

Ruudin ydinryhmäläiset Ville Nordström ja Elisa Tirkkonen askartelivat ehdokaspinssejä RuutiExpossa.

Sivistyneen nettikeskustelun pelisäännöt

Matilda selvitti yhdessä tutkija Suvi Uskin kanssa, miten riitaisaan nettikeskusteluun osallistutaan ajautumatta mukaan loanheittoon. Videon kuvasi ja leikkasi Akseli.

Lue lisää ja katso videoblogi Megafonista.

NÄTin esittelyvideo on täällä!

Mistä Nuorten Ääni -toimituksessa oikein on kyse? Nykyiset ja entiset toimituslaistet kertovat, mikä tekee NÄTistä erityisen. Esittelyvideon tekijätiimiin kuuluivat Verna, Taru, Akseli, Iiris ja Henri.

Onko citykanien tappaminen oikea ratkaisu?

Selja Tolonen selvitti muun muassa minne tapetut citykanit päätyvät, miten niitä metsästetään ja mitä muita mahdollisuuksia citykanien kannan rajoittamiseen on kuin tappaminen?


Lue koko juttu Helsingin Sanomista

Sipilä puhui, Suomi seisahtui ja minä hämmennyin

Suomi on ollut jo pari viikkoa tilassa, jossa iltapäivälehdet huutavat huolta milloin mistäkin aiheesta. Halusin kirjoittaa Sipilän puheesta ja mielenilmauksesta aiemmin, mutta lisää aihetta tuli matkan varrella. Kirjoitukseni pyrkii olemaan viime perjantaista analyysi, nuoren silmin nähtynä.

"Jos jälkipolvien pitää maksaa syömävelka, eikä luvata edes tasaista työuraa, niin kuka motivoituu tekemään työtä?"

Lue koko juttu Megafonista!

Mitä tapahtui laudaturien jälkeen?

Yli viiden ällän ylioppilastodistukset ovat lisääntyneet vuoden 2006 reaalikokeen uudistuksen myötä. Laudatureista on apua korkeakouluun hakiessa, mutta onko niistä hyötyä sen jälkeen?

Neljä eri vuosikymmenillä kirjoittanutta monen ällän ylioppilasta vastaa.

Lue juttu netistä

Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

"Olen itse jo vuoden opiskellut painotetulla luokalla. Luokallani on 5 poikaa ja 19 tyttöä. Tämä tieto on pyörinyt jo vuoden edessäni, mutta vasta nyt kiinnitin siihen huomiota. Alkoi kiinnostaa, mistä syistä poikia/tyttöjä on joissain painotetuissa opetuksissa paljon ja joissakin vähän."

Aleksanteri Lindh selvitti Anna El-khouryn kanssa painotetun perusopetuksen sukupuolijakaumaa. Juttu julkaisiin Helsingin Sanomissa 16.6.2015 (Kaupunki, s. A20).


Lue juttu netissä: Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

Ilmaisu- ja kuvataideluokalle päässyt Tinja Kajander on aina kokenut kuvataiteen tärkeänä. Hän arvelee, että luokalle hakisi myös samoista asioista kiinnostuneita nuoria. Kuva: Anna El-khoury

Ilmaisu- ja kuvataideoppilaat koristelevat uutta oppilaskunnan huonetta Tehtaanpuiston yläasteen koulussa. Kuva: Verna Virkkunen

Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Kevät on tullut, mutta pipo pysyy monen koululaisen päässä – sisälläkin. Useimmissa kouluissa päähinettä ei suvaita, mutta Vartiokylän yläasteella hatun pitäminen on sallittua käytävillä.

"Tein jutun, koska minua kiinnosti rehtorin mielipide vanhaa ja kiistanalaista sääntöä kohtaan", Essi Turunen kertoo.

Milot Kastratin, 14, mielestä päähinettä tulisi saada käyttää koulussa, sillä se ei aiheuta mitään ongelmaa. Itse hän käyttää sitä "bad hair day":n takia. 
Kuva: Santtu Kauppila

Lue juttu netistä: Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Millä perusteella minun tulisi äänestää?

Juttukokonaisuus ensikertalaisen vaaleista julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.4.2015.

"Odotan äänestämistä innoissani." 18-vuotiaan Linnea Kukkosen mielestä vaikuttaminen on tärkeää, vaikka yhdellä äänellä olisikin vain vähän merkitystä. Mutta millä perusteella oma ehdokas pitäisi valita? Kukkonen saa neuvoja kolmelta äänestämisen asiantuntijalta.

"Sen perusteella, mikä on sinulle yhteiskunnassa tärkeää", neuvoo 60 vuotta äänestänyt Margaretha Starck. Myös tietokirjailija Tommi Uschanov ja kansanedustaja Silvia Modig (vas) kannustavat tekemään valinnan puolueen ja ehdokkaan arvojen perusteella. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.

Politiikkaa pidetään usein nuorille vaikeana. Ensiäänestäjä Kukkonen pitää hankalana erityisesti talouspolitiikkaa. Samaa mieltä on myös äänestämisen veteraani Starck. Kansanedustaja Modig muistuttaa, että politiikka todella on vaikeaa, mutta vikaa on myös poliitikkojen tavassa puhua.

"Sanoin ennen viime vaaleja, että jos rupean joskus puhumaan poliittista jargoniaa, niin tulkaa potkaisemaan sääreen."

Lue netissä:

• Miltä tuntuu äänestää ensimmäistä kertaa? (Meri Luukkanen)
• Pitäisikö 16-vuotiaan saada äänestää? (Minka Nordström)

Katso videot: 

• Margaretha Starck: "Valitse puolue, joka ajaa sinulle tärkeitä arvoja."
• Silvia Modig: "Valitse yksi tärkeä asia, johon pitäisi nyt puuttua."
• Tommi Uschanov: "Laita asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikkea ei voi saada."
• Toimittaja: Minka Nordström, kuvaajat: Nadja Fasolah, Akseli Nurminen, leikkaaja: Akseli Nurminen

Santtu Kauppila

Miten sosiaalinen media vaikuttaa meihin?

Suurin osa meistä nuorista käyttää sosiaalista mediaa – eikä vain käytä, vaan todellakin on siellä. Sen vuoksi yhteydenpito siirtyy someen yhä enemmän. Koulussa ja harrastusporukoissa on omia Facebook-ryhmiä, ja useita tapahtumainfoja ilmestyy vain sosiaaliseen mediaan.

Kaikki nuoret eivät kuitenkaan koe sosiaalisen median käyttöä tarpeelliseksi. Ystäviin saa pidettyä yhteyttä ilmankin, eikä silloin tule vietettyä aikaa vain ruutua tuijottaen. Millaisia ajatuksia sosiaalinen media herättää niissä, jotka ovat pysyneet sen ulkopuolla? Entä onko viisi tuntia päivässä sopiva määrä "sometusta" alakoululaiselle? Tiesitkö sinä, että suositun WhatsApp -pikaviestipalvelun ikäraja on 16-vuotta?

Muun muassa näihin kysymyksiin Nuorten Ääni -toimitus haki vastauksia syksyn aikana. Some-aiheiset jutut voi lukea ja katsoa Ylen nettisivuilta:

• Mitä jos en ole somessa?
• Miten some vaikuttaa aikuistumiseen?  (video)
• Viisi uutta kultaista sääntöä somea käyttäville

Katso myös aiemmat juttumme:

• Netti madaltaa kiusaamiskynnystä (HS 2012)
• Yllätyimme seksiehdottelujen määrästä (Yle 2014)

Henri Salomaa

Riittääkö pelkkä opiskelu?

"Olisiko järkevää aloittaa työkokemuksen hankkiminen jo opiskelujen ohella?" kysyy Henri blogitekstissään.

"Kyllä, mutta kokemusta ei välttämättä tarvitse hankkia työllä. Esimerkiksi harrastusten kautta vapaa-ajalla voi hankkia vastuutehtäviä, ja pelkästään koulussa voi saada kokemusta erilaisista projekteista."

Lue lisää Megafonista!

Megafoni heräsi vuoteen 2015

Uusi vuosi käynnistyi Megafonissakin, ja vuoden ensimmäisessä blogissa käsitellään Suomen ja Japanin käytöskulttuurieroja.

Aleksei kävi syksyllä Japanissa ja matka sai hänet pohtimaan, vaativatko kohteliaisuus ja kunnioitus hierarkiaa. Vaikka Aleksei oppi reissullaan kumartamaan vähän väliä, Suomeen vastaava tapa ei hänen mielestään istuisi.

"Suomessa tällaisiin kunnianosoituksiin ei olla totuttu. Esimerkiksi opettajia kutsutaan etunimellä tai opeksi, mikä poikkeaa Japanin lisäksi myös monista länsimaista. Suomessa on totuttu, että kaikki ovat samanarvoisia."

Lue lisää Megafonista