Megafoni heräsi vuoteen 2015

Uusi vuosi käynnistyi Megafonissakin, ja vuoden ensimmäisessä blogissa käsitellään Suomen ja Japanin käytöskulttuurieroja.

Aleksei kävi syksyllä Japanissa ja matka sai hänet pohtimaan, vaativatko kohteliaisuus ja kunnioitus hierarkiaa. Vaikka Aleksei oppi reissullaan kumartamaan vähän väliä, Suomeen vastaava tapa ei hänen mielestään istuisi.

"Suomessa tällaisiin kunnianosoituksiin ei olla totuttu. Esimerkiksi opettajia kutsutaan etunimellä tai opeksi, mikä poikkeaa Japanin lisäksi myös monista länsimaista. Suomessa on totuttu, että kaikki ovat samanarvoisia."

Lue lisää Megafonista

"Kuka muu, jos en minä?"

Niimpä.

Essi nostaa ensimmäisessä blogitekstissään esiin huolensa ympäristöstä sekä siitä, että liian harva välittää tekojensa seurauksista.

"Samalla tavalla kuin yksittäisen ihmisen yksittäiset teot saastuttavat, myös yksittäisen ihmisen hyvät teot auttavat parantamaan planeettamme kuntoa."

Lue koko juttu Megafonista!

Kansankirkko, joka kutistuu

Eikö seurakuntien tarkoitus ole tuoda yhteen ihmisiä, jotka uskovat samoihin asioihin?

Tämä kysymys nousee esiin Megafonin tuoreimmassa kirjoituksessa, jossa Vilma ruotii kirkon heikentynyttä asemaa.

"Jos kirkko haluaa pelastaa asemansa Suomessa, sen täytyisi saada kansa todella sitoutumaan yhteisöönsä. Pelkkä kansanperinne ja kirkkohäät eivät tunnu enää riittävän pitämään edes uskovaisia seurakunnassa.

Samalla kun kirkko yrittää houkutella niitä jäämään, jotka eivät usko, menettää se niitä, jotka todella uskovat. Kirkon kannattaisi siis keskittyä niihin, joille uskonto merkitsee jotakin sen sijaan, että se yrittäisi mukautua sellaisten ajatuksiin, joilla on jo toinen jalka oven ulkopuolella."

 Lue koko juttu Suomen Kuvalehden Megafonista!

Mikä kertakäyttökulutuksessa viehättää?

"Ymmärrän, että joskus tekee mieli jotain uutta ja kiiltävää. Mutta ennen kuin juoksee kauppaan vain saadakseen hyvän olon tunteen onnistuneesta shoppailuretkestä, voisi kysyä itseltään seuraavat kysymykset: Tarvitsenko oikeasti tätä tuotetta? Tulenko käyttämään sitä jatkossakin? Miten se on tuotettu, ja onko sen valmistuksessa kunnioitettu eettisiä ja ekologisia arvoja?"

Santtu pohtii Suomen Kuvalehden Megafoni-blogissa ylikuluttamisen ongelmia.

Painavaa asiaa Megafonissa

Marraskuun aikana Nuorten ääni -toimitus on pohtinut Suomen Kuvalehden Megafoni-blogissa painetun sanan tulevaisuutta sekä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuuteen liittyviä epäselvyyksiä.

"Kuulostaa pelottavalta, että selailisin tulevaisuudessa omien lasteni kanssa iltasatukirjojen sijaan nettiä, tai että päivän uutisten selailu kännykästä olisi pakko eikä enää vain kätevää", painettua sanaa puolustava Oona kirjoittaa.

Aleksei puolestaan jakaa kokemuksiaan kaksoiskansalaisuudesta ja siihen liittyvistä lakikiemuroista. Tällä hetkellä Aleksein on välteltävä Venäjälle matkustamista, sillä hän ei ole saanut varmuutta, koskeeko Venäjän asevelvollisuuslaki häntä vai ei.

"Suomalaiset valittavat, että valtio on yliholhoava, mutta Venäjä on pahempi. Se holhoaa meitä yli rajojensa," Aleksei toteaa.

"Kaikki, mitä teemme, vaikuttaa myös toisiin"

Miettivätkö suomalaisnuoret, miten heidän tekonsa vaikuttavat yhteiskuntaan? Nuorten Ääni selvitti asiaa ja teki aiheesta jutun Ylen nettisivuille.

Juttu lähti käyntiin siitä havainnosta, että Ukrainassa nuoret ajattelevat tekojensa vaikuttavan yhteiskuntaan.  Suomessa vaikuttamisen ajatellaan kuuluvan lähinnä päättäjille. Totesimme asian eräänä kesäpäivänä Helsingin kaduilla, kun kysyimme suomalaisnuorilta: ”Miten se, mitä sä teet tällä hetkellä, vaikuttaa yhteiskuntaan?”. Kysymys sai monet hämmästyneiksi tai vähintään mietteliäiksi. Eräs haastateltavistamme kuitenkin uskoi, että kaikella, mitä teemme, on vaikutusta.

Kuinka meidän tekomme ja valintamme sitten vaikuttavat yhteiskuntaan? Kysyimme asiaa monilta eri alojen asiantuntijoilta ja ymmärsimme, että kaikenlaiset asiat pelkästään arkipäivän elämässä vaikuttavat.

Selvitimme myös, kuinka 87-vuotias Aira Samulin on teoillaan ja valinnoillaan vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan.

Katso jutut Ylen nettisivuilta:

Nuorten Ääni: Ukrainalaisnuoret kertovat, että "kaikki on muuttunut"

Aira Samulin Nuorten Ääni -toimitukselle: "Päätin, että en kurita omia lapsiani"

Miksi kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila?

Helsingin opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila vieraili Nuorten ääni -toimituksen syyskauden ensimmäisessä kokouksessa.

Haastatteluharjoitukseen osallistui 34 nuorta, jotka suunnittelivat Jarnilalle esitettävät kysymykset pienryhmissä. Ryhmät muodostettiin sen perusteella, mistä kouluun liittyvästä asiasta kenenkin mielestä pitäisi puhua enemmän.

Mikäli opetustoimenjohtaja ei vastannut kysymykseen tarpeeksi perusteellisesti, toimitus esitti tarkentavia jatkokysymyksiä.

Jarnilaa tentattiin muun muassa ylioppilaskirjoitusten sähköistymisestä, Kiva koulu -hankkeen tehottomuudesta sekä pienten koulujen lakkauttamisesta.

Mutta mistä opetustoimenjohtajan mielestä sitten pitäisi puhua enemmän?

– Vaikka tämä on vähän kulunut aihe, niin koulukiusaamisesta. Kyllä ihmisten pitäisi katsoa peiliin.

Kaikki kysymykset ja vastaukset:

• Miksi kiusattu joutuu vaihtamaan koulua?
• Mitä mieltä olet ylioppilaskirjoitusten sähköistymisesta?
• Miksi kiusaamisen vastaiset hankkeet eivät näytä toimivan?
• Miten opetusmenetelmillä voisi huomioida erilaiset oppilaat?
• Miksi säästöt menevät opetuksen laadun edelle?
• Miten opettajan rooli on muuttunut?
• Millä perusteella sijaiset valitaan?