Onko citykanien tappaminen oikea ratkaisu?

Selja Tolonen selvitti muun muassa minne tapetut citykanit päätyvät, miten niitä metsästetään ja mitä muita mahdollisuuksia citykanien kannan rajoittamiseen on kuin tappaminen?


Lue koko juttu Helsingin Sanomista

Sipilä puhui, Suomi seisahtui ja minä hämmennyin

Suomi on ollut jo pari viikkoa tilassa, jossa iltapäivälehdet huutavat huolta milloin mistäkin aiheesta. Halusin kirjoittaa Sipilän puheesta ja mielenilmauksesta aiemmin, mutta lisää aihetta tuli matkan varrella. Kirjoitukseni pyrkii olemaan viime perjantaista analyysi, nuoren silmin nähtynä.

"Jos jälkipolvien pitää maksaa syömävelka, eikä luvata edes tasaista työuraa, niin kuka motivoituu tekemään työtä?"

Lue koko juttu Megafonista!

Mitä tapahtui laudaturien jälkeen?

Yli viiden ällän ylioppilastodistukset ovat lisääntyneet vuoden 2006 reaalikokeen uudistuksen myötä. Laudatureista on apua korkeakouluun hakiessa, mutta onko niistä hyötyä sen jälkeen?

Neljä eri vuosikymmenillä kirjoittanutta monen ällän ylioppilasta vastaa.

Lue juttu netistä

Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

"Olen itse jo vuoden opiskellut painotetulla luokalla. Luokallani on 5 poikaa ja 19 tyttöä. Tämä tieto on pyörinyt jo vuoden edessäni, mutta vasta nyt kiinnitin siihen huomiota. Alkoi kiinnostaa, mistä syistä poikia/tyttöjä on joissain painotetuissa opetuksissa paljon ja joissakin vähän."

Aleksanteri Lindh selvitti Anna El-khouryn kanssa painotetun perusopetuksen sukupuolijakaumaa. Juttu julkaisiin Helsingin Sanomissa 16.6.2015 (Kaupunki, s. A20).


Lue juttu netissä: Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

Ilmaisu- ja kuvataideluokalle päässyt Tinja Kajander on aina kokenut kuvataiteen tärkeänä. Hän arvelee, että luokalle hakisi myös samoista asioista kiinnostuneita nuoria. Kuva: Anna El-khoury

Ilmaisu- ja kuvataideoppilaat koristelevat uutta oppilaskunnan huonetta Tehtaanpuiston yläasteen koulussa. Kuva: Verna Virkkunen

Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Kevät on tullut, mutta pipo pysyy monen koululaisen päässä – sisälläkin. Useimmissa kouluissa päähinettä ei suvaita, mutta Vartiokylän yläasteella hatun pitäminen on sallittua käytävillä.

"Tein jutun, koska minua kiinnosti rehtorin mielipide vanhaa ja kiistanalaista sääntöä kohtaan", Essi Turunen kertoo.

Milot Kastratin, 14, mielestä päähinettä tulisi saada käyttää koulussa, sillä se ei aiheuta mitään ongelmaa. Itse hän käyttää sitä "bad hair day":n takia. 
Kuva: Santtu Kauppila

Lue juttu netistä: Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Millä perusteella minun tulisi äänestää?

Juttukokonaisuus ensikertalaisen vaaleista julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.4.2015.

"Odotan äänestämistä innoissani." 18-vuotiaan Linnea Kukkosen mielestä vaikuttaminen on tärkeää, vaikka yhdellä äänellä olisikin vain vähän merkitystä. Mutta millä perusteella oma ehdokas pitäisi valita? Kukkonen saa neuvoja kolmelta äänestämisen asiantuntijalta.

"Sen perusteella, mikä on sinulle yhteiskunnassa tärkeää", neuvoo 60 vuotta äänestänyt Margaretha Starck. Myös tietokirjailija Tommi Uschanov ja kansanedustaja Silvia Modig (vas) kannustavat tekemään valinnan puolueen ja ehdokkaan arvojen perusteella. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.

Politiikkaa pidetään usein nuorille vaikeana. Ensiäänestäjä Kukkonen pitää hankalana erityisesti talouspolitiikkaa. Samaa mieltä on myös äänestämisen veteraani Starck. Kansanedustaja Modig muistuttaa, että politiikka todella on vaikeaa, mutta vikaa on myös poliitikkojen tavassa puhua.

"Sanoin ennen viime vaaleja, että jos rupean joskus puhumaan poliittista jargoniaa, niin tulkaa potkaisemaan sääreen."

Lue netissä:

• Miltä tuntuu äänestää ensimmäistä kertaa? (Meri Luukkanen)
• Pitäisikö 16-vuotiaan saada äänestää? (Minka Nordström)

Katso videot: 

• Margaretha Starck: "Valitse puolue, joka ajaa sinulle tärkeitä arvoja."
• Silvia Modig: "Valitse yksi tärkeä asia, johon pitäisi nyt puuttua."
• Tommi Uschanov: "Laita asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikkea ei voi saada."
• Toimittaja: Minka Nordström, kuvaajat: Nadja Fasolah, Akseli Nurminen, leikkaaja: Akseli Nurminen

Santtu Kauppila

Miten sosiaalinen media vaikuttaa meihin?

Suurin osa meistä nuorista käyttää sosiaalista mediaa – eikä vain käytä, vaan todellakin on siellä. Sen vuoksi yhteydenpito siirtyy someen yhä enemmän. Koulussa ja harrastusporukoissa on omia Facebook-ryhmiä, ja useita tapahtumainfoja ilmestyy vain sosiaaliseen mediaan.

Kaikki nuoret eivät kuitenkaan koe sosiaalisen median käyttöä tarpeelliseksi. Ystäviin saa pidettyä yhteyttä ilmankin, eikä silloin tule vietettyä aikaa vain ruutua tuijottaen. Millaisia ajatuksia sosiaalinen media herättää niissä, jotka ovat pysyneet sen ulkopuolla? Entä onko viisi tuntia päivässä sopiva määrä "sometusta" alakoululaiselle? Tiesitkö sinä, että suositun WhatsApp -pikaviestipalvelun ikäraja on 16-vuotta?

Muun muassa näihin kysymyksiin Nuorten Ääni -toimitus haki vastauksia syksyn aikana. Some-aiheiset jutut voi lukea ja katsoa Ylen nettisivuilta:

• Mitä jos en ole somessa?
• Miten some vaikuttaa aikuistumiseen?  (video)
• Viisi uutta kultaista sääntöä somea käyttäville

Katso myös aiemmat juttumme:

• Netti madaltaa kiusaamiskynnystä (HS 2012)
• Yllätyimme seksiehdottelujen määrästä (Yle 2014)

Henri Salomaa