Sivistyneen nettikeskustelun pelisäännöt

Matilda selvitti yhdessä tutkija Suvi Uskin kanssa, miten riitaisaan nettikeskusteluun osallistutaan ajautumatta mukaan loanheittoon. Videon kuvasi ja leikkasi Akseli.

Lue lisää ja katso videoblogi Megafonista.

NÄTin esittelyvideo on täällä!

Mistä Nuorten Ääni -toimituksessa oikein on kyse? Nykyiset ja entiset toimituslaistet kertovat, mikä tekee NÄTistä erityisen. Esittelyvideon tekijätiimiin kuuluivat Verna, Taru, Akseli, Iiris ja Henri.

Onko citykanien tappaminen oikea ratkaisu?

Selja Tolonen selvitti muun muassa minne tapetut citykanit päätyvät, miten niitä metsästetään ja mitä muita mahdollisuuksia citykanien kannan rajoittamiseen on kuin tappaminen?


Lue koko juttu Helsingin Sanomista

Sipilä puhui, Suomi seisahtui ja minä hämmennyin

Suomi on ollut jo pari viikkoa tilassa, jossa iltapäivälehdet huutavat huolta milloin mistäkin aiheesta. Halusin kirjoittaa Sipilän puheesta ja mielenilmauksesta aiemmin, mutta lisää aihetta tuli matkan varrella. Kirjoitukseni pyrkii olemaan viime perjantaista analyysi, nuoren silmin nähtynä.

"Jos jälkipolvien pitää maksaa syömävelka, eikä luvata edes tasaista työuraa, niin kuka motivoituu tekemään työtä?"

Lue koko juttu Megafonista!

Mitä tapahtui laudaturien jälkeen?

Yli viiden ällän ylioppilastodistukset ovat lisääntyneet vuoden 2006 reaalikokeen uudistuksen myötä. Laudatureista on apua korkeakouluun hakiessa, mutta onko niistä hyötyä sen jälkeen?

Neljä eri vuosikymmenillä kirjoittanutta monen ällän ylioppilasta vastaa.

Lue juttu netistä

Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

"Olen itse jo vuoden opiskellut painotetulla luokalla. Luokallani on 5 poikaa ja 19 tyttöä. Tämä tieto on pyörinyt jo vuoden edessäni, mutta vasta nyt kiinnitin siihen huomiota. Alkoi kiinnostaa, mistä syistä poikia/tyttöjä on joissain painotetuissa opetuksissa paljon ja joissakin vähän."

Aleksanteri Lindh selvitti Anna El-khouryn kanssa painotetun perusopetuksen sukupuolijakaumaa. Juttu julkaisiin Helsingin Sanomissa 16.6.2015 (Kaupunki, s. A20).


Lue juttu netissä: Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

Ilmaisu- ja kuvataideluokalle päässyt Tinja Kajander on aina kokenut kuvataiteen tärkeänä. Hän arvelee, että luokalle hakisi myös samoista asioista kiinnostuneita nuoria. Kuva: Anna El-khoury

Ilmaisu- ja kuvataideoppilaat koristelevat uutta oppilaskunnan huonetta Tehtaanpuiston yläasteen koulussa. Kuva: Verna Virkkunen

Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Kevät on tullut, mutta pipo pysyy monen koululaisen päässä – sisälläkin. Useimmissa kouluissa päähinettä ei suvaita, mutta Vartiokylän yläasteella hatun pitäminen on sallittua käytävillä.

"Tein jutun, koska minua kiinnosti rehtorin mielipide vanhaa ja kiistanalaista sääntöä kohtaan", Essi Turunen kertoo.

Milot Kastratin, 14, mielestä päähinettä tulisi saada käyttää koulussa, sillä se ei aiheuta mitään ongelmaa. Itse hän käyttää sitä "bad hair day":n takia. 
Kuva: Santtu Kauppila

Lue juttu netistä: Miksi koulussa saa pitää pipoa?