keskiviikko, 24. helmikuuta 2010

Tuhannen euron tanssit


Vanhojen tanssit ovat lukion suurimpia juhlia. Ennen vanhaan tansseja varten kaivettiin isovanhempien vaatekaapeista oikeasti vanhoja vaatteita, mutta nykyään meininki muistuttaa amerikkalaisten kimaltelevia high school -tanssiaisia. Kipinä jutun tekemiseen syntyi omista edessä häämöttävistä tansseista.

Jutun tekemisessä vaikeinta oli sopivien haastateltavien löytäminen. Juttua varten tarvitsin jonkun, joka käyttäisi ihan tuhottomasti rahaa tanssiaisiin ja tämän vastakohdan, eli jonkun, joka tanssisi melkein nollabudjetilla. Pitkän soittokierroksen jälkeen löysin tytön, jonka tanssibudjetti hipoi tuhatta euroa. Tansseihin paloi melkein jonkun kuukauden palkka, vaikka paketista puuttuikin monelle pakolliset limusiinit, rusketukset ja kolmen ruokalajin illallinen.

Yllättävää oli myös se, että tansseihin kuluu huomaamatta monta sataa euroa, vaikka mekko olisikin ilmainen.

Ihmiset tuntuvat useimmiten haluavan ostaa oman mekkonsa. Helsingin pukuliikkeistä mekon voi lunastaa itselleen noin 300 eurolla. Pukuliikkeissä on myös yleensä listat mihin kouluihin kyseinen mekko on jo myyty. Näin samanlaista pukua ei näe samalla tanssilattialla ja mahdollisen fiaskon ainekset ovat minimissä. Kukaan ystävistäni ei ole kuitenkaan pystynyt tyydyttävästi vastaamaan, mitä aikoo tehdä monen sadan euron mekollaan tanssiaispäivän jälkeen. Yksi haastateltavista totesikin, että paradoksaalisesti käytettyjä mekkoja ei ole kamalasti liikenteessä, vaikka monen lukiolaistytön mekko odottaakin yksinäisenä vaatekaapissa.

Pyörähtelin itse kikapon tahtiin tänä vuonna, ja oli mielenkiintoista vertailla kahden lukiolaisen tansseihin käyttämiä rahasummia. Omat vanhani olivat hektinen, mutta hauska kokemus. Muiden jännittäessä valssiaskeleitaan minä istuin Sanomatalossa ja näpyttelin kuumeisesti juttua. Mekkoni oli kaverilta lainassa - onneksi. Tanssien jälkeen olo oli helpottunut, sillä rahaa jäi muuhunkin eikä mekkoa tarvitsisi säilyttää turhaan kaapissa.

Tanssit ovat monen kuukauden harjoittelun huipentuma, mutta päivä menee yllättävän nopeasti ohi.

Melissa Heikkilä

Juttu vanhojen tansseista julkaistiin Helsingin Sanomien Kaupunki-sivuilla 19.2. Lue juttu täältä.

perjantai, 19. helmikuuta 2010

Mistä kouluruoka tulee?


Jos kaupassa haluan tietää, mistä kalatiskin lahna on peräisin, se onnistuu. Koulun ruokalistassa tällaista tietoa ei kuitenkaan kerrota. Onko oppilaalla oikeus tietää mitä hän syö? Nuorten Ääni -toimituksessa minulla oli mahdollisuus tehdä aiheesta tv-juttu Ylen A-Studio-ohjelmaan.

Jutun tekeminen alkaa aina käsikirjoituksesta. Työryhmämme alkoi suunnitella tarinaa, jossa lähdetään koulun ruokalasta etsimään tietä raaka-aineiden alkulähteille. Matka alkaisi keittäjän haastattelusta ja etenisi tuotantolaitosten ja keskusliikkeiden johtajien kautta kommenttiin maatilalta.

"Mä luulisin, että ne porkkanat tulee ihan Suomesta", arvaili vaivaantunut kouluravintolan esimies Koillis-Helsingin lukiossa. Hän kehotti meitä ottamaan yhteyttä Palmiaan, joka vastaa useimpien helsinkiläisten koulujen ruuista.



Palmian ruokapalvelupäällikkö ei ensin halunnut vastata kysymyksiin, koska pelkäsi jutun mustamaalaavan kouluruokaa. Lopulta hän kuitenkin suostui haastatteluun, ja lupasi hankkia meille tiedot siitä, millaisilta tiloilta ruokien raaka-aineet tulevat.

Luvattuja tietoja ei koskaan tullut. Yhdessä sähköpostissa tosin kerrottiin perunoiden tulevan Suomesta ja punajuurten EU-alueelta. Tämä ei paljon tilavierailulle pääsyä auttanut. Miksei tietoja lupauksista huolimatta annettu? Lähdin kysymään tätä Helsingin opetusvirastosta. Haastattelu kesti tunnin, enkä saanut kysymyksiin kunnollisia vastauksia.

Kaiken tämän jälkeen nauhoilla oli monta tuntia haastattelua, mutta ei tietoa ruuan alkuperästä. Aloimme miettiä uutta käsikirjoitusta, jossa ei päädytäkään maatilalle, vaan näytetään millaiseen pyöritykseen joutuu, jos haluaa tietää, missä koulun salaatissa oleva tomaatti on kasvanut.



Leikkaamisen jälkeen valmis juttu esitettiin A-Studiossa. Vaikkei jutussa voitukaan paljastaa helsinkiläisen kouluruuan alkuperää, niin ehkä joku jutun nähneistä katsojista yrittää nyt selvittää, mistä tulevaa ruokaa hänen koulussaan syödään.


Rosa Kettumäki

Insertti esitettiin A-studiossa 13.5.2009. Voit katsoa jutun A-tuubista.

torstai, 11. helmikuuta 2010

Autokoulujen mainokset johtavat harhaan

Autokoulut mainostavat kurssejaan netissä ja koulujen seinillä. Tarjouksia on monenlaisia ja hinnoissa eroja. Totuus kuitenkin on, ettei autokoulua aloittava voi kurssille ilmoittautuessaan kuin arvailla ajokortin hankinnan aiheuttamia kuluja: hintaan kuuluva ajo-opetus riittää vain noin puolelle, eikä ensimmäisen inssin reputtamista voi pitää kovin suurena yllätyksenä. Ajotunnit maksavat, inssistä veloitetaan tutkintomaksu ja korttiin tuleva kuvakin pitää teettää jossain. Kuinka suuret kulut autokoulu voi todella aiheuttaa?

Rosa Kettumäen toimittamassa jutussa yritetään saada selvyys siihen, miten autokoulu voi aiheuttaa melkein tuplasti mainostettua hintaa suuremman laskun. Insertti esitettiin Ylen A-Studiossa 10.2.2010.

Voit katsoa jutun A-tuubissa.

keskiviikko, 3. helmikuuta 2010

Hyvä paha media

Nuorten Ääni -toimitus on näkyvästi esillä Suomen lasten ja nuorten säätiön mediakasvatusvihkossa Hyvä paha media - käyttöopas kriittiseen medialukutaitoon. Toimittajien, tutkijoiden ja nuorten kirjoittamassa oppaassa on mukana Rosa Kettumäen artikkeli, jossa kerrotaan Mistä kouluruoka tulee? -insertin tekemisestä. Jutun yhteydessä esitellään myös Nuorten Ääni -toimitus.

Hyvä paha media -opas on jaettu kaikkiin Suomen yläkouluihin 20 000 kappaleen painoksena. Sen voi ladata myös netistä.

tiistai, 2. helmikuuta 2010

Kouluille


Nuorten Ääni -toimituksessa toteutetaan toiminnallista media- ja kansalaiskasvatusta, joka täyttää monia koulun opetussuunnitelman tavoitteita: viestintä- ja mediataitoja, osallistuvaa kansalaisuutta, äidinkieltä, yhteiskuntaoppia ja kuvataidetta. Monet koulut ovatkin antaneet oppilailleen mahdollisuuden suorittaa osan opinnoistaan osallistumalla Nuorten Ääni -toimitukseen.
Toimintamme on säännöllistä ja edellyttää jäseniltä sitoutumista. Toimitustyössä tapahtuva oppiminen on yhteistoiminnallista: kaikki päätökset tehdään yhdessä, niistä keskustellaan yhdessä ja nuoret ottavat itse vastuun suunnitelmiensa toteuttamisesta – ja toisistaan. Toimituksen kokouksissa opitaan kokous- ja esiintymistaitoja, argumentointia, erilaisten mielipiteiden huomioonottamista ja kärsivällisyyttä. Toimitustyön ohessa järjestetään säännöllistä ammattilaisten vetämää koulutusta, joka valmentaa sekä median tuottamiseen että yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Toimitustyössä oppii paljon myös muusta kuin toimittamisesta. Nuoret ovat joutuneet perehtymään yksityiskohtaisesti muun muassa nuorten mielenterveys-ongelmiin, kaupungin poliittiseen järjestelmään, Yleisradion ohjelmapolitiikkaan, perustuloon ja maahanmuuttaja-bussikuskin elämään. Samalla on haastateltu päättäjiä ja asiantuntijoita opetusministeristä Yleisradion toimitusjohtajaan.
Teemme mielellämme yhteistyötä koulujen kanssa ja autamme opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa.

(PDF 2,5 Mt)

maanantai, 1. helmikuuta 2010

Arkisto: Helsingin Sanomat

Nuorten Ääni -toimituksen artikkelit Helsingin Sanomissa

2011

Miksi nuorilta halutaan turhaa ideointia?

HS Kaupunki 5.12.2011/ Heta Lampinen
Lue lisää...

Kaksi käsitystä isänmaallisuudesta
HS Kotimaa 5.11.2011/ Helmi Rantala
Lue lisää...

Viron naiskirjailijat ovat ahtaalla
HS Kulttuuri 26.10.2011 / Anniina Rintala
Lue lisää >>

Pienestä avuntarjouksesta kehittyi rakkaus
HS Kaupunki 6.6.2011 / Silja Uusikangas

Satasen huppari myydään kirpparilla kahdella eurolla
HS Kaupunki 4.6.2011 / Maija Koivistoinen, Nadja Fasolah
Lue lisää >>

Festivaaliduunari Tiina Valjanen nauttii ihmisten kohtaamisesta
HS Kaupunki 28.5.2011 / Paula Karhunen

Oppilaat: Kouluruoka ei pidä kylläisenä
HS Kaupunki 25.5.2011 / Daniela Hassinen
Lue lisää >>

Niko Kiiski unelmoi häkytysosastoon pääsemisestä
HS Kaupunki 18.5.2011 / Maija Koivistoinen
Lue lisää >>

Inger Moilanen urakoi sukkia vanhuksille
HS Kaupunki 11.5.2011 / Elias Tuomaala

Ulpu Pajari on Wikipedian ahkera päivittäjä
HS Kaupunki 4.5.2011 / Ilmari Huhtala

Hannu Loima yllättyi yksinäisyyden määrästä
HS Kaupunki 26.4.2011 / Kaisla Kareoja

Parempaa yhteiskuntaopin opetusta
Suomen Kuvalehti 18.3.2011 / Silja Uusikangas

Helsingin nuoret haluavat valtuuston
HS Kaupunki 27.1.2011 / Robert Sundman
Lue lisää >>

2010

Miksi suklaa maksaa kalenterissa enemmän?
HS Talous 8.12.2010
Omar Fasolah
Lue lisää >>

Victoria haluaisi nuorten ääntä Ruotsinkin mediaan
HS Kaupunki 3.11.2010
Robert Sundman
Lue lisää >>

Kommentti: Kuninkaallisia ei saa kumartaa
HS Kaupunki 3.11.2010
Nea-Maria Törmänen
Lue lisää >>

Verottaja napsii nuorten kesätöistä rahaa aiempaa pienemmistä tuloista
HS Talous 3.6.2010
Paula Minkkinen
Kuvaaja: Lassi Häkkinen

Pääkaupunkiseudulla voi opiskella yli 40:ää eri äidinkieltä
HS Kaupunki 30.5.2010
Melissa Heikkilä
Kuvaaja: Tuomas Sarparanta

"Toivottavasti poliitikot oppivat nuorilta jotain uutta"
HS Kotimaa 17.4.2010
Robert Sundman ja Anna Sojunen
kuvaaja: Ina Mikkola

Ministerit joutuvat nuorten tulikokeeseen eduskunnassa
HS.fi 16.4.2010
Robert Sundman ja Anna Sojunen
kuvaaja: Lassi Häkkinen

Helsinki pohtii vallan antamista nuorille
HS Kaupunki 29.3.2010
Robert Sundman ja Joonatan Malinen
Lue lisää

Elämänkatsomustiedon kokeesta läpi filosofiaa pänttäämällä
HS Kotimaa 19.3.2010
Ville Eklund
Lue lisää

"Tv:ssä tämä näytti paljon helpommalta"
HS Urheilu 4.3.2010
Ina Mikkola
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
Lue lisää

Tuhannen euron tanssit
HS Kaupunki 19.2.2010
Melissa Heikkilä
kuvaaja: Lassi Häkkinen
Lue lisää >>

Ensimmäinen talvi omillaan
HS Koti 17.1.2010
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

2009

Oppilaat karkottavat stressiä rentouttavalla liikunnalla Tikkurilassa
HS Kaupunki 2.12.2009
Daniela Hassinen
kuvaaja: Ina Mikkola

Näkökulma: Nuorille sananvaltaa omiin tiloihinsa
HS Kaupunki 4.10.2009
Leena Kuusisto

Me nuoret emme äänestä
HS Kaupunki 6.6.2009
Lassi Häkkinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Henrik Blanzilla on kaksi kulttuuria
HS Kotimaa 20.11.2009
Lassi Häkkinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Jani Varha tähtää turvallisuusalalle
HS Kotimaa 19.11.2009
Heta Lampinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Kirkkonummelaisen Piret Lukkarin àhkku ja àddjà asuvat Utsjoella
HS Kotimaa 18.11.2009
Taru Tiililä
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Inkeri Hankonen sai oman huoneen
HS Kotimaa 17.11.2009
Laura Pakarinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Klaus Unkuri bloggaa politiikasta
HS Kotimaa 16.11.2009
Matilda Jokinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Tänään selviää tuhansien nuorten syksyn opinahjo
HS Kaupunki 12.6.2009
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Oppilaat päättivät kieltää ruusunmarjasodan Jakomäen ala-asteella
HS Kaupunki 26.5.2009
Leena Kuusisto

Aikuiset, kysykää enemmän!
Kommentti apulaiskaupunginjohtajien nettiopetusta käsittelevään uutiseen
HS Kaupunki 5.2009
Suzanna Huhtala

Lukiolaisen yksinelo on niukkaa mutta antoisaaHS Kaupunki 16.3.2009
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Kun vähän on tarpeeksi
HS Teema 1/2009
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Joka neljäs Helsingin lukiolaisista on vieraspaikkakuntalainen
HS Kaupunki 7.3.2009
Ina Mikkola
kuvaaja: Ina Mikkola

Yli puolet Suomen liukuportaista pyörii Helsingissä
HS Kaupunki 2.3.2009
Ina Mikkola
kuvaaja: Ina Mikkola

Kevään yhteishaku alkaa maanantaina
HS Kaupunki 1.3.2009
Paula Puranen

Koululaisten internetin käyttöä valvotaan reaaliajassa Keravalla
Jatkojuttu: Keravan koulujen nettivalvonta olikin pelkkää pelottelua
HS Kaupunki 23.2.2009 Robert Sundman

Tavalliset erilaiset
HS Sunnuntai 15.2.2009 Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

2008

Puu-Pasilan tunnetuin talo
HS Kaupunki 21.12.2008
Ina Mikkola, Michelle Orenius
kuvaaja: Ina Mikkola

Veteraani ymmärtää, että nykynuorella on enemmän aikaa unelmoida
HS Kaupunki 6.12.2008
Jalmari Sarla
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

Kysely: Lukiolaiset haluaisivat viikon syysloman
HS Kaupunki 19.11.2008
Roosa Murto

Opiskelijoita ei kuultu
Kommentti juttuun "Helsingin lukiot joutuvat luopumaan viikon syyslomasta"
HS Kaupunki 16.11.2008
Roosa Murto

Helsinki kokeilee ilmoitustauluja kuuden vuoden tauon jälkeen
HS Kaupunki 16.6.2008
Mia Mäkipää
kuvaaja: Ina Mikkola

Jos oma poika tahtoisi alalle, bussikuski kehottaisi mieluummin opiskelemaan
HS Nimiä tänään 15.6.2008
Lassi Häkkinen
kuvaaja: Ina Mikkola

Yhä useampi helsinkiläiskoululainen opiskelee vain englannin kieltäHS Kaupunki 8.6.2008
Anna Takala

Tänään Mikko Laine valmistuu - elämään
HS Kaupunki 31.5.2008
Roosa Murto

Lukiolainen ei ymmärtänyt mitään moottoreistaHS Kaupunki 15.3.2008
Roosa Murto

Ympäristökoulussa sammutetaan valoja kilpaa
HS kaupunki 8.2.2008
Marjukka Muurman

Kallion lukion joustotunnilla kaikki halukkaat pääsevät esiintymään
HS Kaupunki 7.2.2008
Veera Nikkilä, Mia Mäkipää
kuvaaja: Ina Mikkola

Maahanmuuttajanuoret katsovat televisiosta suomalaisia elokuvia
HS Kaupunki 5.2.2008
Paula Minkkinen

2007

Koulukuvaamot kalastelevat kuvaussopimuksia lahjojen avulla
HS Kaupunki 18.1.2007
Eero Heinonen, Paula Minkkinen

Nuoret vaativat enemmän valtaa Helsingin päätöksenteossa
HS Kaupunki 7.12.2007
Ina Mikkola

Nuoret vastustavat Ylen yksipuolisia säästöaikeitaHS Kulttuuri 27.11.2007
Roosa Murto, Simo Raittila

Opetusvirasto ei aio kumota lukioiden nahkiaiskieltoa Helsingissä
HS Kaupunki 5.10.2007
Ina Mikkola
kuvaaja: Ina Mikkola

Yle jättää nuoret ulos kanavauudistuksesta
HS Kulttuuri 23.5.2007
Jalmari Sarla

Kysely: Nuorten enemmistöä ei vaikuttaminen kiinnosta
HS Kotimaa 26.3.2007
Anssi Niemi

Youtube-vaalimainokset eivät vakuuta nuoria
HS Kaupunki 16.1.2007
Simo Raittila

2006

Nuoret saavat sesonkitöitä useimmiten suhteiden avulla
HS Kaupunki 7.12.2006
Tuuli Oikarinen

Lukiosta isäksi


”Sanotaan, että nuoruus on elämän parasta aikaa, mutta minusta isyys on paras tapa viettää se paras aika,” toteaa Jussi Kalliokoski, 20-vuotias isä. Kesäkuussa hän seisoi lukion juhlasalissa ylioppilaslakki päässään, elokuussa synnytyssairaalassa vastasyntynyt tytär sylissään. Elämä kolmikuukautisen Milman ehdoilla on unenpuutteesta huolimatta onnellisempaa kuin koskaan ennen.

Nuorten Ääni -toimituksen Roosa Murron toimittamassa jutussa Jussi pohtii onnellisuutta, kypsyyttä ja vanhemmuutta ylipäätään. Insertti esitettiin Ylen A-studiossa 4.11.2009.

Voit katsoa jutun A-tuubista!